Keskiviikko 15.08.2018
Nimipäivät: Marjatta, Marja, Jaana, Marianna, Marjo
Hämeenlinna
Melkein selkeää
14°C
Tuuli: 0 m/s P
 
lukijalta-blogi

Lukijalta-blogi on Hattulaan.fi-lehden yleisönosasto. Kirjoituksia voi kommentoida alla olevaan kommenttikenttään. Toimitus moderoi kommentteja. Lähetä Lukijalta-palstalle tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen toimitus@hattulaan.fi lähettäjätietoineen, jotka jäävät toimituksen tietoon. Pidätämme oikeuden Lukijalta-blogien editoitointiin.

Skandinaavisanastoa: Hattula on ’harjumaa’

Suomen kielentutkijoita on kiinnostanut Hattulan pitäjän nimen alkuperä. Säilyneissä asiakirjoissa nimi mainittiin jo v. 1318 eli 700 vuotta sitten muodossa Hattalum. Sitten nimestä on ollut muotoja Hattala, Hattilum v. 1324.

Vuonna 2007 julkaistuun Suomalaiseen paikannimikirjaan on kyllä kirjoitettu selitysyritys, että nimessä on germaaniperäinen henkilönnimi Hattu, Hatte.
Tuollainen selitysyritys ei voi pitää paikkaansa, sillä paikalla ei ole edes talon nimeä Hattu-alkuisena.

Yleensäkään vanhoissa paikannimissä ei ole henkilönnimiä, joita kyllä niin usein esitetään paikannimien selityksiksi.

Kun vanhoissa paikannimissä perusteena on pääsääntöisesti paikan maastoa, luonnon ominta piirrettä tarkoittava sana tai ihmisen toiminnoista kertovat sana, niin mikä on paikan luonnon omin, erikoisin piirre Hattulassa?

Tuo peruspiirre on niin monien korkeiden harjujen esiintyminen maastossa. On Parolanharju ja on harjuja, jotka työntyvät Vanajaveteen.

Näkymä Tenholan Linnavuorelta.

Kun tiedetään arkeologisten löytöjen ja monien muiden skandinaaviperäisten paikannimien perusteella, että seudulla ovat pronssi- ja rautakaudella asuneet skandinaavit, niin onko heidän kielessään jotain ’harjua’ tarkoittavaa, hatt-, hadd-alkuista sanaa nimen perusteeksi?

Ja tällainen sana on ruotsin kielen sana hadd. On Ruotsin Norrlannin maakunnan sanastoa.
Sana selitetään siellä Haddingenin kunnan nimen selityksen yhteydessä selityksellä ’pitkä, kapea, matala kohouma, jossa on korkeat sivut’.

Ja juuri tuollaisia jyrkkäreunaisia harjujahan ovat Parolanharjun harjut ja muut harjut Hattulassa. Ja samalla tavoin Hattelmalan harju Hämeenlinnan puolella.

Kun myös Tyrväntö on vanhaa nimistöä, niin sekin on tätä samaa maastosanastoa. Nimessä on Ruotsin paikannimien selityksissä tarkkaan esitetty sana thyre, tarkoittaen ’vuorista maastoa’.

Ja myös nimi Lepaa on sekin harjusanastoa alun perin, siinä ruotsin sana kläpp, tarkoittaen ’harjuntörmää’, ’mäentörmää’.

Hattulan muussakin paikannimistössä on selvää vanhan ruotsinkielen sanastoa. Vaikka nimessä Mierola kuulostaa läpi suomen sana miero, niin nimessä on ’kalamertaa’ tarkoittavan sanan mjärde äännemuunnos miärr. Siitä Mierola.

Mierola ja Ventola. Kuvat: Juha Reinikainen.

Lähellä on vanha kartano/talo Ventola, jonka nimestä on vanhoissa asiakirjoissa ja kartoissa monia äännemuunnoksia. Nimessä on ruotsin sana vänd tarkoittaen ’mutka’, talo kun onkin joenmutkassa.

Lehijärven nimessä on ruotsin kielen sana kleff tarkoittaen ’jyrkkiä rinteitä’, joita järven rannat tosiaan ovatkin.

Lehijärvi Sattulassa.

Nihattula sai nimensä siitä, että siellä harjujen rinteiden alla monista lähteistä nihkuu lähdevesiä. Nihattula on siis oikeastaan monien lähteittensä perusteella ’lähteelä’.

Mutta Sattulan kulmakunnan nimi on säilönyt Hattulan saamenkielisen, kaikkein vanhimman nimen, jossa sattu tarkoittaa ’hiekkaa’. Kun on noita Parolan hiekkaharjuja niin laajalti.

Ruotsinkielinen maailma on käyttänyt Hämeen maakunnasta nimeä Tavastland. Vaikka niin monet kielentutkijat ovat yrittäneet avata tuon nimen alkuperää, he eivät ole saaneet selville, mitä tuo Tavast- nimessä tarkoittaa.

Suomen laiskat kielentutkijat eivät ole siis osanneet avata nimen Tavastland alkuperää. Kyllä sekin nimi aukeni katsomalla vanhaa suom. ugr. kielten sanastoa ja siitä tehtyjä tarkkoja sanakirjoja.

Lähes kaikissa suom.ugr. kielissä ’järveä’ tarkoittava sana on to, toh. Myös Suomessa tuota sanaa ja sen taivutus- ja yhdyssanamuotoa tava(s) on 90 järven ja rantapaikan nimessä ympäri maata.

Tavastland siis tarkoittaa ’järvimaata’. Tarkoitti alun perin juuri Vanajaveden seudun järvistä seutua. Ruotsinkielen kielimaailma Ruotsissa ja suomenruotsalaisten kielenkäyttö on siis tallentanut Hämeen alkuperäisen, muinaissuomalaisen kielen nimen Tavaste tarkoittaen tosiaan ’järvimaa’.

Pronssikaudella Kokemäenjoen varsilla oli varsin laajalla alueella skandinaavista asutusta ja rautakaudella se vielä laajeni.
Aikoinaan seudun viisat saamelaiset ja suomalaiset kutsuivat seuduilleen skandinaaviperäisiä kauppiaita.
Vanhat paikannimet tarkemmin tutkien ovat oikeassa ja kertovat Hattulassa paljon paikan maaston ja luonnon piirteistä.

Ilmari Kosonen

Teksti perustuu kirjoittajan Hattulassa pitämään esitelmään Hattulan paikannimistä. Esitelmä oli osa VOPin ohjelmaa.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.