Maavoimien kasvanut valmiusvaatimus näkyy myös Panssariprikaatissa

Eversti Kari Nisulalle on tullut tutuksi myös Panssariprikaatin perinnehuone.

Puolustusvoimien tavoite kehittää sotilaallista toimintavalmiutta näkyy myös Panssariprikaatin toiminnassa. Prikaatin komentajana heinäkuun 2017 alussa aloittanut eversti Kari Nisula kertoo, että koko Maavoimien valmiustaso on noussut viime aikoina merkittävästi muun muassa valmiusyksikkökoulutuksen ansiosta.

Panssariprikaatissakin käyttöön otettu valmiusyksikkökoulutus tulee Nisulan mukaan Panssariprikaatissa lisääntymään. Puolustusvoimien henkilöstöstä ja varusmiehistä koostuvien valmiusyksikköjen koulutus ei Nisulan mukaan sinänsä sisällä paljonkaan uutta ja ihmeellistä, mutta tiettyjen osa-alueiden harjoittelua painotetaan valmiusyksiköissä enemmän.

– Toinen merkittävä viime aikojen trendi on kertausharjoitusten lisääntyminen. Meillä koulutetaan yli 2.000 reserviläistä vuosittain.

Hiljattain järjestetyt mekanisoitu harjoitus Niinisalossa ja Pirkka-Häme -harjoitus vakuuttivat Nisulan siitä, että reserviläisten asenne on huippuluokkaa.

Puolustusvoimien vuoden 2017 suurin harjoitus, Uusimaa-harjoitus, on vielä edessä. Marraskuun 27. päivänä alkavaan, Etelä-Suomessa järjestettävään usean aselajin harjoitukseen osallistuu noin 8.600 henkilöä. Panssariprikaati osallistuu harjoitukseen pääasiassa ilmatorjuntajoukoin ja johtamalla taisteluharjoitusvaiheen.

Ensimmäiset kuukaudet prikaatinkomentajana ovat näyttäneet eversti Nisulalle, että asiat ovat prikaatissa hyvällä mallilla. Henkilöstö tekee hänen mukaansa asiantuntevaa työtä. Panssariprikaatin keskeisiä velvoitteita ovat kansallinen puolustus, viranomaisyhteistyön tekeminen ja osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan.

– Meiltä on keskimäärin kymmenen henkilöä koko ajan kriisinhallintaoperaatioissa ja kouluttajia käy antamassa apua Porin Prikaatissa kriisinhallintajoukkojen koulutuksessa.

Panssariprikaatiin on otettu keskimäärin runsaan 1.300 varusmiehen saapumiseriä ja sama tahti näyttää Nisulan mukaan jatkuvan. Varusmiesaines on komentajan mukaan hyvää.

– Varusmiesten fyysinen kunto ja toimintakyky heijastelee aina elettävää aikaa. Koko väestön testitilastot osoittavat, että keskimääräinen juoksukunto on heikentynyt ja sama pätee varmasti varusmiehiin. Hyväkuntoisia on enemmän kuin ennen mutta samoin myös huonokuntoisia.

Panssariprikaatia Nisula kuvailee kehittyväksi varuskunnaksi, mikä näkyy muun muassa kalustohankinnoissa.

– Voimme katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Panssariprikaati on valtakunnallisesti merkittävä toimija.

Prikaati on myös edelläkävijä esimerkiksi virtuaaliympäristön koulutuskäytössä.

– Virtuaaliympäristöä ollaan nyt levittämässä koko Puolustusvoimiin, Panssariprikaatissa se on ollut käytössä jo vuodesta 2004 ja meillä on myös koko järjestelmän pääkäyttäjä.

Prikaatissa on töissä keskimäärin 650 henkilöä ja lisäksi Parolannummen ja Riihimäen varuskunnissa työskentelee henkilöitä muista joukko-osastoista. Yhteensä väkeä on pitkälti toista tuhatta, kun mukaan lasketaan kunnossapidon strateginen kumppani Millog.

Ensi vuoden toiminnan suunnittelun ja laajemman, koko Puolustusvoimien koulutuksen uudistamista koskevan suunnittelun ohella prikaatinkomentaja kantaa vastuuta henkilöstön riittävyyden ja työmäärän tasapainosta.

– Jaksaminen ja osaaminen ovat keskeisiä asioita, kun tehtävät on pystyttävä tekemään turvallisesti.

Omaa työkuntoaan Kari Nisula pitää yllä viikottaisella kuntoliikunnalla. Harrastuksiin lukeutuu myös perhokalastus kesällä ja talvella pilkintä. Yhteisiin harrastuksiin avopuolison kanssa kuuluu vaellus.

Juha Reinikainen