Taidemaalari Ismo Hyvärinen suuntaa isommille vesille

Ismo Hyvärisellä on käytössään Hämeenlinnan Taidekasarmin kenties upein työtila. Taustalla maalauksia, jotka on tarkoitettu Galleria Koneessa 31.4.–24.5. pidettävää näyttelyä varten.

Hattulassa asuvan ja Hämeenlinnan Taidekasarmin yläkerroksessa komeaa valoisaa työhuonetta isännöivän taidemaalari Ismo Hyvärisen ura vaikuttaa kääntyvän yhä enemmän kansainväliseksi.

– Se on ehkä väistämätöntä, kun tosissaan puurtaa. Jokaiselle ammattitaiteilijalle Suomessa on välttämättömyys myös koluta maakuntia, ja sieltä on kertynyt todella hienoja kokemuksia, mutta nyt isommat vedet kutsuvat, sanoo parin viikon päästä New Yorkiin, Galleria Saphirassa pidettävän yhteisnäyttelyn avajaisiin suuntaava Hyvärinen.

Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva ja Hattulassa virallisesti viisi vuotta kirjoilla ollut Hyvärinen myöntää työtahtinsa kovaksi. Vast’ikään hänelle myönnettiin neljän kuukauden työskentelyapuraha, jonka hän käyttää valmistellakseen Hämeenlinnassa, Galleria Koneessa vapun alla avautuvaa näyttelyä.

Syksyllä edessä on näyttely Berliinissä ja vuonna 2017 Tukholmassa.

– Tahti on aika rankka, kun yritän tehdä uudet työt joka paikkaan. Paha puoli siinä on, että pitäisi myös olla aikaa kerätä ideoita. Mutta silloin on taottava, kun rauta on kuumaa eikä ulkomaisista kutsunäyttelyistä oikein voi kieltäytyä.

Öljyväreillä kankaalle maalaava Hyvärinen kuvailee taiteellista käsialaansa isoeleiseksi. Sovittuja näyttelyjä hän pitää tärkeinä.

– Vaikka teen hitaasti – joidenkin töiden viimeistelyyn voi kulua puolikin vuotta – ovat deadlinet toisaalta tärkeitä. Ne takaavat, että ei voi lusmuta.

Ismo Hyvärinen toteaa, että maalaaminen edustaa hänelle visuaalista ja filosofista vuoropuhelua ympärillä olevan kanssa.

– On sanottu, että olen sukua tarinankertojille ja allekirjoitan sen. Lisäksi melskaan tunteen alueella erittäin vahvasti.

Hattulalaisen taidemaalari Ismo Hyvärisen ura on vuosien työn jälkeen kääntymässä yhä enemmän kansainväliseksi.

Hyvärinen haki tietään taidemaalariksi monien vaiheiden kautta. Ensimmäinen ammattitutkinto oli eräopas. Lahden muotoiluinstituutista hän valmistui vuonna 1992 valokuvauksen osastolta.

– Muutama vuosi siitä, niin löysin itseni Vapaasta taidekoulusta. Valokuvaus alkoi tuntua liian tekniseltä, kun taas maalaamisessa jokainen siveltimenveto on kuin signeeraus, siihen sisältyy henkilökohtaisuus.

Sittemmin Hyvärinen on suorittanut myös kuvataiteilijan AMK-tutkinnon ja ylemmän AMK-tutkinnon.

– Taiteilijan urakehitys on aina tarinakohtaista. Alle kolmikymppisenä akatemiasta valmistuvan ura voi lähteä vaikka minkälaiseen lentoon, mutta on myös hienoja taiteilijoita, jotka löydetään vasta ajan myötä. Medialla ja somella on tällä hetkellä hirveän iso vaikutus.

Menestys tarkoittaa lisää mahdollisuuksia, mutta tekemisen on pysyttävä keskiössä, linjaa Hyvärinen.

– On vaikeaa kuvitella elämää ilman tätä ammattia, en varmaan pysyisi liitoksissani.

Samalla hän sanoo pohtivansa sitä, mistä tulee voimakas taiteen tekemisen tarve, joka voi joillain kasvaa suoranaiseksi pakoksi. Taiteessa hyvien kysymysten esittäminen voikin olla tärkeämpää kuin vastausten löytäminen.

– Elämä ja aika säilyttävät salaisuutensa, mutta on hyvä pystyä ylipäänsä pohtimaan tai esittämään uusia kysymyksiä.

Taidemaalari Ismo Hyvärisen töitä on muun muassa Valtion taidekokoelmissa sekä Oulun taidemuseon, Mikkelin kaupungin, Mäntyharjun kunnan, sairaala Botnian ja A-klinikkasäätiön kokoelmissa. Hyvärinen on Taidemaalariliiton täysjäsen ja hänellä on vuosien varrella ollut jäsenyyksiä muun muassa Suomen kuvataidejärjestöjen liiton hallituksessa, Taiteen edistämiskeskuksen näyttöapurahalautakunnassa ja Taidemaalariliiton jäsenhakuvalintalautakunnassa.

Juha Reinikainen