Hattula-blogissa julkaistaan kunnan ja kuntalaisten arkeen liittyviä uutisia, otetaan kantaa ajankohtaisiin puheenaiheisiin sekä arvioidaan tarjolla olevia palveluita. Hattula-blogia kirjoittaa Hattulaan.fi -julkaisun toimitus.

Hattulan lukiokysymys on osa laajempaa kuntatalouden kriisiä

“Näyttää siltä, että kuntatalous on ajautunut kriisiin. Kunnille ei saa antaa enää yhtään uutta tehtävää ilman sille osoitettua rahoitusta. Kaikenlaiset valtionosuusleikkaukset on vihdoin lopetettava. Päinvastoin, valtion lisärahoitukselle on selkeät perusteet. Heikennyksiä kuntakenttä ei enää kestä.”

Näin lausuu Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tänään julkistetussa tiedotteessa. Taustalla on tuore tieto siitä, että vuonna 2018 peräti noin kahdessa kolmasosassa Suomen kunnista tulos on painunut negatiiviseksi.

Julkisen sektorin palveluntuotantoa runtelee myös kilpailukykysopimus. Opetushallituksen sivuilla kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2019 rahoituksesta muun muassa seuraavaa: “Työnantajamaksujen alenemisen ja rahoitusvastuun muutosten vaikutus on huomioitu valtionosuudessa alentamalla kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuden laskennassa käytettävää rahoitus-/valtionosuusprosenttia.”

Hattulan talousarvio- ja tilinpäätösinfoissa on vuosien varrella käynyt selväksi, että Hattulaa valtionosuuksien jaossa vieläpä “rangaistaan” siitä, että sen väestö on kohtuullisen vetreää ja että kunta ei ole tajunnut itse hypätä taloudelliseen suohon. Kaikki on valtakunnassa kriisiytettävä tasapuolisesti, kuuluu Hattulaan.fi:n lievästi kuntavaakunan väristen silmälasien läpi hahmottuva totuus.

– Pienissä kuntakokoluokissa tulokseen vaikuttavat raskaat valtionosuusleikkaukset, Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu toteaa Kuntaliiton tiedotteessa.

Talouden tasapainottamiseen tähtäävä esitys Hattulassa on laadittu virallisten päätösten pohjalta. Vaikka tähän esitykseen sisältyvä kohta lukiokoulutuksen lakkauttamisesta on johtanut jopa henkilökohtaisuuksiin, myös laajempi asian tausta on hyvä tuoda esiin.

Yksittäisten virkamiesten heittäminen yli laidan ei toisin sanoen ratkaisisi Hattulan sen paremmin kuin lähes 200 muunkaan taloudellisesti ongelmallisia aikoja elävän kunnan ongelmia. Keskustelukulttuuri on hyvä muistaa, jos ongelmia halutaan ratkoa.

Hattulassa ei olla yksin sen paremmin lukiokoulutuksen järjestämiseen liittyvien kamppailujen kuin kuntatalouden ongelmienkaan kanssa. Lukiokoulutus Hämeenlinnan seudulla oli välillä jostain syystä trendikkäästi liikelaitostettu, mutta nykyisin valtaa käyttää Koulutuskuntayhtymä Tavastian yhtymähallitus, jossa käytännössä istuvat vaaleilla valitsemamme kuntapäättäjät.

Tavastia järjestää koulutuksen ja kunnat tarjoavat tilat. Samoin kuin Hattulassa, myös Hämeenlinnassa on painittu pitkään peruskoulujen ja lukioiden sisäilmaongelmien kanssa ja tehty juupas-eipäs -päätöksiä lukioiden sijainnista.

Edessä ovat myös Hämeenlinnassa isot investoinnit. Kaupungin alueella toimivat lukiot myös ovat olleet alijäämäisiä opiskelijakohtaisten valtionosuuksien leikkausten ja kantakaupungin lukioiden opiskelijamäärien vähenemisen vuoksi.

Kuntarajan takana odottavat siis täysin samat ongelmat kuin kotikunnassakin. Paitsi, että Parolan lukio vaikuttaa olevan poikkeuksellisen vetovoimainen Hattulan omien nuorten silmissä ja tuottavan tulosten perusteella hyviä opetuspalveluja.