Keskiviikko 28.02.2024
Nimipäivät: Onni

Tuuli:
 
Avatar photo

Hattula-blogissa julkaistaan kunnan ja kuntalaisten arkeen liittyviä uutisia, otetaan kantaa ajankohtaisiin puheenaiheisiin sekä arvioidaan tarjolla olevia palveluita. Hattula-blogia kirjoittaa Hattulaan.fi -julkaisun toimitus.

Sotahistoriassa riittää nyt vetoa

Parolan Panssarimuseoon Englannista lainalle saapunut panssarivaunu Tiger II tai Königstiger on herättänyt valtakunnallista mielenkiintoa.

Syyskuun loppuun asti esillä oleva Kuningastiikeri nostattaa julkisuuden laineita ja tuo Hattulaan taatusti normaalikesää enemmän vierailijoita.

Panssarivaunujen ja sotahistorian vetovoima on kuitenkin kestänyt läpi vuosikymmenten. Sitä osoittaa Panssarimuseon vilkas luentotoiminta ja kävijöiden tasainen suosio.

Panssarimuseo on myös osa varuskuntapaikkakunnan arkea niin kiinteästi, että moni paikallinen luultavasti ajaa museon liittymän ohi kaasujalkaa juuri keventämättä.

Hämeen, Parolan ja panssarivaunujen tärkeää osaa Suomen itsenäisyyden vaalijoina ei pidä kuitenkaan unohtaa.

Kesäkuussa 1942 perustettua Panssaridivisioonaa on useasti luonnehdittu jatkosodan iskukykyisimmäksi suomalaisjoukoksi. Divisioonan legendaarinen komentaja oli Hämeen läänin Koskella syntynyt Ruben Lagus.

Miehet ja panssarit kasvoivat ikään kuin yhteen. Miehet olivat osa konetta. Kun panssari seisoi talon vieressä yksin, se oli tehoton ja kuollut, irrallinen osa. Mutta kun sisään hyppäsivät miehet ja ajaja painoi vaunun matkaan, se muuttui eläväksi yksilöksi, taistelurobotiksi, teräksestä tehdyksi hirviöksi…

 

– Reino Lehväslaiho, Panssarisotaa, WSOY 1958.

Sotien jälkeen Panssarijoukot sijoitettiin Parolannummelle mutta kannunvalanta panssarijoukkojen tulevaisuudesta jatkui vuoteen 1952 ja Panssariprikaatin perustamiseen saakka.

Panssarimuseo perustettiin lähelle uutta varuskuntaa vajaa vuosikymmen myöhemmin, vuonna 1961.

Aivan lähihistorian strategiset päätökset maanpuolustuksesta ovat edelleen vahvistaneet Parolannummen varuskunnan asemaa. Kehityksen aikaa on eletty myös Panssarimuseossa joka muutama vuosi sitten sai kauan kaivatut ulkokatokset pitkään sään armoilla seisseen kaluston suojaksi.

Perinteiden kunnioitusta osoitti, että katosten vihkiäisissä avajaisnauhan leikkasi vajaata vuotta myöhemmin edesmennyt sotakamreeri Reino Lehväslaiho, 17-vuotiaana Talvisotaan lähtenyt ja jatkosodassa Laguksen joukoissa taistellut tuottelias sotakirjailija.

Kuningastiikeri siis pääsi esille hyvin perinteiseen suomalaisen sotahistorian ympäristöön. Merkittävät vaunuvierailut ansaitsevat kohunsa, mutta sotiin liittyvää uutta tutkimustietoa syntyy jatkuvasti, myös Panssarimuseon tutkijoiden toimesta.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.