Keskiviikko 17.08.2022
Nimipäivät: Verneri
Hämeenlinna
Pilvistä
18°C
Tuuli: 3 m/s IEI
 

Juha Reinikainen

Hattulaan-lehden päätoimittaja, media-alan yrittäjä ja urheiluaktiivi.

Arki jatkuu tarkkailijajäsenenä

Suomen rooli maailmanpolitiikassa muuttui ratkaisevasti, kun maamme heinäkuun 5. päivänä hyväksyttiin Naton tarkkailijajäseneksi. Parhaillaan menossa on ratifiointiprosessi, jonka aikana Suomen liittymispöytäkirja on erikseen hyväksyttävä jokaisessa Naton jäsenmaassa. Tämän vaiheen aikana Suomi osallistuu tarkkailijajäsenenä Naton työhön, mutta ei päätöksentekoon, kuten Ulkoministeriön verkkosivuilla kerrotaan.

Maailmansotien jälkeinen asemamme puolueettomana maana kesti näin ollen lähes 80 vuotta. Tänä aikana Suomen tavoitteena oli pysytellä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella. Toiminta oli niin hyvää ja johdonmukaista, että Suomi sai isännöidä välillä keskenään erimielistenkin suurvaltojen välisiä tapaamisia.

On tarpeen ymmärtää, että Suomen maailmanpoliittinen ja maailmantaloudellinen asema on nyt muuttunut ja muuttuu lopullisesti uudeksi, kun ratifiointiprosessi saadaan käytyä läpi. Valitsemamme päättäjät tekivät muiden länsimaiden tapaan selkeän poliittisen ratkaisun sen puolesta, että esimerkiksi energiariippuvuudesta huolimatta Ukrainan sotaa edeltävät kauppasuhteet Venäjän kanssa on irtisanottava. Suomi irtautuu eettisistä syistä Venäjä-riippuvuudesta ja joutuu monien muiden eurooppalaisten maiden tapaan miettimään jopa arkipäiväiset tarpeensa nyt uudelleen.

Suomalaisia sotilaita ja kotirintamaa motivoitiin noin 80 vuotta sitten maanpuolustukseen muistuttamalla maamme historiallisesta tehtävästä idän etuvartiona. Viileä historiallinen tarkastelu osoittaa, että itänaapurimme lisäksi myös länsinaapurillamme on ollut poliittisia ja sotilaspoliittisia intressejä alueitamme kohtaan ja toisaalta suomalaiset ovat olleet ja ovat aktiivista ja arvostettua sotilaskansaa eri puolilla maailmaa.

Maailmanpoliittinen kuohunta voi johtaa täysin ennalta-arvaamattomiin lopputuloksiin. Suomi esimerkiksi saavutti itsenäisyytensä Venäjän bolsevikkien päätöksellä keisarivallan kaaduttua ja säilytti sen myöhemmin taistelemalla. Niin itsenäistymisen kuin maailmansotien jälkeisten rauhanneuvotteluidenkin jälkeen Suomessa on ollut toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, miten Venäjään tai Neuvostoliittoon pitäisi suhtautua.

Käytännössä koko maailman poliittisten ja taloudellisten suhteiden uudelleenrakentuminen Venäjään Ukrainan sodan vuoksi tulee olemaan yksi maailmanhistorian merkittävistä kehityskuluista. Suomi ei nyt luota siihen, että ”oma peli” toisi maailman myrskyissä parhaan tuloksen, vaan olemme naapurimaamme toiminnan tuomitessamme halunneet varmistaa asemamme Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton turvatakuilla.

Pitkä, Suomen kannalta melko stabiili ajanjakso on saattanut turruttaa ihmiset arjen realiteeteilta. Niitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, liikakansoitus, kulkutaudit ja uusimman maailmanpoliittisen kriisin aiheuttama elintarvikkeiden, polttoaineiden ja raaka-aineiden hinnanousu tai täydellinen loppuminen. Samaan aikaan, kun länsimaistumme puolustuspolitiikaltamme, länsimaisen elämän peruspilareita ollaan valamassa uudelleen.

Tällä hetkellä emme voi kuin tarkkailla ja toivoa parasta. Erilaisista vaikuttamisyrityksistä tulee varmasti entistä enemmän arkipäivää myös Suomen taloudessa ja politiikassa ja toisaalta niitä osataan nyt myös havainnoida entistä paremmin. Talous on myös sotilaspolitiikan väline.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.