Juha Reinikainen

Hattulaan-lehden päätoimittaja, media-alan yrittäjä ja urheiluaktiivi.

Ei saa jäädä tuleen makaamaan

Hattulan kunnanvaltuusto päättää tänään, myykö kunta Pihlajalinna Oy:lle maa-alueen, johon sisältyy myös entinen kunnanviraston rakennus. Pihlajalinnan on määrä purkaa kunnanvirasto ja sen ohella monia muita lähialueen rakennuksia.

Uskon ja hattulalaisten kannalta toivon, että terveyspalvelujen kilpailutusta koskeva valitus kumotaan ja Pihlajalinna rakentaa tontille uuden terveyskeskuksen yhteisyhtiön nimissä sekä mahdollisesti muita hoivapalveluihin tarkoitettuja rakennuksia. Pihlajalinna on tähän asti hattulalaisille tuottamissaan palveluissa yhdistänyt  taloudellisesti vertailukelpoisen toiminnan ja korkean asiakastyytyväisyyden.

Kun samalle valtuuston kokoukselle esitetään entisen päiväkodin tontin myyntiä Hämeen Hoivakodeille Myllytieltä tehostetun vanhusasumisen yksikön rakentamista varten, on Parolaan syntymässä Juteinikeskuksen lisäksi toinen uusi maamerkki, kokonainen hoivapalvelujen keskittymä.

Entisessä kunnanvirastossa on tullut käytyä lähinnä haastattelemassa kunnanjohtajia. Pekka Oksasen ja Martti Puran vahdinvaihtoon ajoittunut edellinen työjaksoni Hattulassa oli nykyiseen menoon verrattuna verkkaista kuntabyrokratian pyörittämistä.

Tämä arvio tietysti sillä itsekkäällä reunahuomiolla, että heitä seuranneet kunnanjohtajat Heidi Rämö ja Lauri Inna ovat monen muun asian kehittämisen ohella olleet takaamassa toimintatilaa myös hattulalaiselle mediayhtiölle. Paljon isompiakin asioita on tapahtunut, kuten heti tehokäyttöön päässyt Juteinikeskus.

Tänään käsittelyssä olevista maakaupoista kunnan kassaan jopa kertyisi muutama satatuhatta euroa. Kun julkinen sektori, olkoonpa se kunta, kunnan kokonaan omistama yhtiö tai ylikunnallinen toimija rakentaa palvelutaloja, maakauppojen hinta on usein paljon nimellisempi.

Muutama satatuhatta euroa ei toki ole näiden kauppojen pääpointti. Eikä itselläni ole aatteellista kantaa siihen, onko julkinen vai yksityinen toimija parempi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Ja pianhan sitä pitäisi itse kunkin päästä kokeilemaan, jos sote-uudistus toteutetaan. Sitä mieltä uskallan olla, että kunnan tehtävä on omilla toimillaan edistää omalla maaperällään tapahtuvaa yritystoimintaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa eletään mielenkiintoista aikaa, sillä samalla kun edellytyksiä valinnanvapaudelle luodaan, halutaan valinnanvapauden päälle rakentaa vahvaa maakunnallista hallintoa ja sen varjolla halvaannuttaa jo nyt kuntien itsenäistä päätöksentekoa.

Ei saa jäädä tuleen makaamaan, kuuluu vanha totuus. Hattula kesti aikanaan itsenäisenä maakuntamediavetoisen kuntaliitosmyllytyksen alla ja nyt sen pitää sote-myllytyksen alla osata valtuustokauden lopuksi tehdä Hattulan ja Parolan tulevaisuuden elinvoimaa pohjustavia maanmyyntipäätöksiä.

Uusi palvelukeskittymä on paitsi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, myös elinkeinopolitiikkaa joka luo edellytyksiä Parolan muulle kehittämiselle. Arvostelua ja kysymyksiä on esitetty siitä, miksi kunta sitoutuu toimimaan tietyn kumppanin kanssa.

Nyt pöydällä olevissa päätöksissä kiteytyy mielestäni aika hyvin parikin asiaa. Konkreettisia edistysaskelia voi ottaa vain tekemällä konkreettisia päätöksiä, sitoutumalla niihin ja sitten alkamalla toteuttaa niitä johdonmukaisesti.

Lähtöviivalle ei voi enää tulla protestoimaan sitä, että minä en tiennyt koko kilpailusta vaan kilpailunjärjestäjän on toimittava johdonmukaisesti niitä kohtaan, jotka ovat tienneet.

Ja vaikka valmisteilla nyt on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, ei sosiaali- ja terveydenhuollon varjolla voi unohtaa kaikkia muita elämänaloja. Hattulan ja hattulalaisten päättäjien on viileästi ajateltava kunnan kokonaisetua. Keskiössä on nyt sosiaali- ja terveydenhuolto mutta päätöksenteon vaikutukset heijastuvat kaikkiin elämänaloihin.

Nyt ratkotaan osaltaan myös sitä, onko kunta nukkumalähiö vai monipuolisempi elinympäristö. Maailma on niin monimutkainen paikka, että joidenkin hattulalaistenkin intressinä voi olla nukkumalähiö.

Tämä valtuustokausi Hattulassa osoittaa jo nyt, että päätöksenteko ei vieläkään ole vain 140 merkkiä ja hetken some-huumaa. Se on myös valmistautumista jopa vuosien tai vuosikymmenien päässä oleviin asioihin.

Ja kun ei pelkästään juututa valmisteluasiakirjojen sinänsä kiinnostavaan toimintaympäristöön,  huumaa ja hetkeä voidaan hyödyntää. Näin lopulta kävi Juteinikeskuksenkin rakentamisen suhteen, eli kun setelinkulmaa vilautettiin, kuokka oli jo lähes maassa.

Uudelle kunnanvaltuustolle ja tulevalle uudelle kunnanjohtajalle jää itsenäisessä Hattulassa vielä paljon mielenkiintoista kehitettävää, vaikka valtakunnanpolitiikassa tapahtuisi mitä.