Juha Reinikainen

Hattulaan-lehden päätoimittaja, media-alan yrittäjä ja urheiluaktiivi.

Urheilu ja kulttuuri saivat palkintonsa

Ralliautoilu, salibandy ja urheilun vapaaehtoistyö olivat pääosassa, kun Hattula palkitsi urheiluväkeä vuodelta 2016. Hattulan kokoisessa kunnassa parhaatkaan tietäjät eivät pysy aina ajan tasalla kaikista saavutuksista ja niinpä palkintojenjaossa nähtiin myös uusia nimiä.

Parhaan miesurheilijan tittelin saanutta rallikartturi Antti Linnaketoa kiiteltiin siitä, että hän tuo Hattulalle mainetta jo maailmallakin. Aina arvaamattomassa lajissa Linnaketo ja kuljettaja Jari Huttunen tekivät viime kaudella hämmästyttävän varmaa menestystyötä.

Parhaan naisurheilijan pokaalin saanut Miia Salminen oli viime kaudella paitsi liiganousija, myös Hattulaan.fi:n nimikkopelaaja. Taitaa muuten olla myös tällä kaudella PIskussa pelatessaan. Olin vaikuttunut Antti Linnakedon nuottien lukua kuvaavasta videosta mutta suorastaan lähes liikuttunut Miia Salmisen pelisuorituksia kuvaavasta videosta.

Palkittavina oli muitakin sellaisia urheilijoita ja taustatekijöitä, joiden kanssa on tehty juttua myös itse palkituista suorituksista. Esimerkiksi Hämeenlinnan Paukun pesäpallo on hienosti edustettuna Hattulassa niin pelaaja- kuin valmennuspuolellakin.

Pitkälle päässeen eli palkitun urheilijan tukeminen ja seuraaminen on etuoikeus. Urheilua voi tukea melkein mistä syystä tahansa. Ammattiurheilun menestyksessä on oma huumansa, amatööriurheilussa omansa.

Menestyneet urheilijat ovat monesti myös niitä jotka hoitavat muutkin velvollisuutensa hienosti, usein huomaamattaan kannustavat myös ympärillään olevia.

Menestyvän urheilijan on oltava myös realisti ja sinut itsensä kanssa. Hattulan palkittuja urheilijoita, valmentajia ja taustatekijöitä katsoessa tuli tunne, että lavalla on aika lailla itsensä kanssa tasapainossa oleva joukko. Samalla kaikkien taustalla olijoiden rooli terveellä tavalla marginalisoituu. Urheilija on useimmiten se joka on myös koonnut tai ainakin hyväksynyt ympärillä olevan tukijoukkonsa.

Jos kukkarosi pohjalla on ylimääräinen killinki, uskallan tässäkin tapauksessa suositella tukemaan paikallista urheilua tai kulttuuria. Se – taas ehkä täysin väärä – käsitys, että Hattulassakin kulttuuri tuntuu julkisten resurssien jaossa häviävän urheilulle, on myös syytä nostaa esille.

Ei järkyttävänä ja tuhoavana kateutena urheilua kohtaan, vaan esimerkiksi uuden valtuuston strategiapohdintoihin sopivana aiheena.

Hattulan vuoden 2016 kulttuuripalkitun Panssarinyrkin viralliselle lakkauttamiselle ei ehkä voida mitään, mutta pidetty musiikki varmasti voi jatkua jossain muodossa?

Hattulan johtavaksi julkiseksi taidenäyttelytilaksi näyttää vakiintuneen kirjaston aula. Ehkä Supermarketille avatun pop up -museon aukiolon päättyessä tilaa voisi saada jokin muu kulttuurin muoto? Vaikka Hattulan urheilumuseo?