Juha Reinikainen

Hattulaan-lehden päätoimittaja, media-alan yrittäjä ja urheiluaktiivi.

Uuden Hattulan aika keskittyä yhteistyön kehittämiseen

Kulissit ja näyttelijät ovat samat, mutta pöydällä on entistä vähemmän pelimerkkejä. Näin voi luonnehtia tunnelmia myös Hattulan kunnan uuden historiallisen vaiheen ensimmäisinä kuukausina.

Hattula muiden Suomen kuntien tapaan joutuu nyt sopeutumaan tilanteeseen, jossa kuntien toimivaltaan keskeisesti kuulunut sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyivät vuodenvaihteessa hyvinvointialueille. Osa kunnallisesta päätöksentekovallasta on siirtynyt aluevaltuustoille.

Hattulan kunnanvaltuustossa ei päätetä enää esimerkiksi oppilashuollosta tai sosiaalihuollosta, tai mielenterveys- ja päihdepalveluista. Suomalaisen kunnan keskeisiä sosiaalisen vastuun tehtäviä ovat historiallisesti tarkastellen olleet nälän, sairauksien ja paheellisen elämän torjunta. Terveydenhuollossa Hattula oli perusterveydenhuollon yksityistämisineen oman tiensä kulkija, mutta tosiasia on, että päätösvalta ja budjetit olivat jo ennen hyvinvointialueita vahvasti kuntayhtymien käsissä.

Osa lähiyhteisön kehittämistä on nyt paitsi toimiva sisäinen yhteistyö, myös yhteistyökyky aluehallinnon kanssa, jotta vuosien varrella kertynyt paikallinen osaaminen edelleen palvelisi palvelun tarvitsijoita. Täytyy muistaa, että kuntalaiset maksavat veroja edelleen saman verran ja hyvinvointialueidenkin keskeinen perustelu on ollut palveluiden turvaaminen.

Vieläkin keskeisempää paikallinen yhteistyökyky tulee olemaan kunnan elinvoiman kehittämisessä. Parhaillaan menossa on rajallisen resurssin, kunnan maapinta-alan tarkastelu kaavoituksen keinoin. Tätä tukee kunnan työntekijöiden hyvä verkostoituminen kyliin, mikä on ollut tukena esimerkiksi Lepaan–Tyrvännön ja Nihattulan–Lehijärven tienoilla. Vt. kunnanjohtaja Pekka Järvi lupasi kunnanvaltuuston helmikuun kokouksessa, että kylien jälkeen aletaan työstämään koko Parolan osayleiskaavan päivitystä.

Parolan keskustaan on viime vuosina keskitetty paljon julkisia palveluja, mikä osaltaan tukee kaupallisten palvelujen toimintaa. Juteinikeskus ulkoliikunta-alueineen, uusi terveyskeskus, seurakuntatalo ja Juteinitalon sekä Katariinankulman hyödyntäminen opetuskäytössä ovat vireyttäneet kunnan päätaajaman ilmettä. Eri puolille Parolaa on jatkuvasti tullut täydennysrakentamista ja uusia asukkaita. Hattulan keskustan suuruuden päivät ovat vielä edessä.

Mikrotason kehittämisestä on siis saatu jo hyviä kokemuksia ja kehittämisen halu kunnassa on hyvä. Samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa on pystyttävä entistä parempaan edunvalvontaan alueellisiin päättäjiin, on elinkeinopolitiikassa saatava hyödynnettyä esimerkiksi Suomen Kasvukäytävää ja yleensäkin sijaintia Suomen pääväylien äärellä. Panssariportin elinkeinoalueen kehittäminen on hyvä avaus, mutta nyt eduskuntavaalien kynnyksellä kannattaa miettiä, kuka parhaiten pitää Hattulan puolia?

Suomessa ollaan monesti mestareita mitätöimään oman toiminnan arvo ja luottamaan siihen, että muualta tulleet messiaat kyllä hoitavat asiamme. Miellyttävää on siksi ollut nähdä, että esimerkiksi perinne urheilun, kulttuurin ja muun yhteisöaktiivisuuden palkitsemisen osalta jatkuu Hattulassa. Tammikuun lopulla palkitut kuntalaiset ovat hyvä esimerkki siitä, mihin innostus, rohkaisu ja itsensä kehittämisen halu voivat johtaa.