Vaalien lykkäys testaa puheiden kestävyyden
Ellei jälleen toisin päätetä, huhtikuun kuntavaaleista tulikin kesäkuun kuntavaalit. Lähilehden politiikan juttujen punaisena lankana kulki loppuvuodesta 2020 saakka paikallisten puolueiden ehdokasasettelu ja vaaliteemat. Nyt vaalipuheita on aikaa sulatella pari ylimääräistä kuukautta ja peilata puheita myös ajan kulumista vasten.
Vaalien siirtäminen on herättänyt väitteen demokratian kriisistä. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on historiallisesti tarkasteltuna vielä nuori ilmiö. Siksi väitteet tämän oikeuden sabotoinnista on syytä punnita huolella. Omassa mielessäni väite tiivistyy yksinkertaiseen kysymykseen: onko suurempi kansanvallan osoitus pitää vaalit ennalta määrättynä ajankohtana, vaikka se olisi merkittävä terveydellinen riski eikä tulos koronarajoitteiden vuoksi välttämättä heijastelisi kansan tahtoa, vai pitää vaalit oletettavasti turvallisempana ajankohtana kuitenkin ennen kuin seuraava valtuustokausi käytännössä muutenkaan alkaisi?
Oma mielipiteeni on, että itsenäisen ja demokraattisen valtion oikeuksiin kuuluu myös määrittää omien vaaliensa ajankohta niin, että osallistuminen on kansalaisille mahdollisimman riskitöntä. Ehdokkaille mutta erityisesti vaalien siirrosta päättäneille kyse kuitenkin on melkoisesta testistä. Tulevaa äänestysprosenttia voi pitää yhtenä keskeisenä mittarina sille, miten itsenäinen kansallisvaltiomme vuonna 2021 onnistui toteuttamaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatetta.
Jätä vastaus
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.