Sunnuntai 05.04.2020
Nimipäivät: Irene, Irina, Ira, Iro
Hämeenlinna
Selkeää
-1°C
Tuuli: 3 m/s L
 
Juha

Juha Reinikainen

Hattulaan-lehden päätoimittaja, media-alan yrittäjä ja urheiluaktiivi.

Vuosikymmenen lehti kääntyy

2010-luku on parin viikon päästä taakse jäänyttä elämää. Ainakin omassa mielessäni vuodenvaihde sisältää tavallista enemmän latausta. Tuntuu, kuin olisi oikeus ja velvollisuus siirtyä uudelle vuosikymmenelle ilman mitään turhia henkisiä painolasteja ja huolia.

Olen etuoikeutettu, kun saan kirjoittaa näin, kolmen rohkean yrittäjän aikanaan perustaman paikallisjulkaisun sivuille. Olemme jatkamassa lehdentekoa ja saamme katsoa 2020-luvulle toiveikkaina – joskin ihan yhtä varmoina eli epävarmoina kuin ennen jokaista alkavaa vuotta.

Paikallinen yrittäjyys ja muut ”pienyhteisöt” näkyvät monesti vain suunnitelmissa ja strategioissa, kun taas oikeassa maailmassa globalisaatio ja automatisaatio jyrää ylitsemme.

Sain hiljattain tekstiviestin, jossa eräs elinkeinoelämän yhdistys tiedusteli halukkuuttani astua automatisoidun jäsenmaksulaskutuksen piiriin. Se ei valitettavasti kiinnosta. Haluan nähdä, mitä konkreettista kukin järjestö tekee yrittäjien elämän helpottamiseksi. Aloittaa voi moninkertaisen verotuksen purkamisesta ja työllistämisen helpottamisesta.

Julkisen yrityskehityksen ja -rahoituksen kärki on nykyään digitalisaatiossa ja robotisaatiossa – olen nimittäin tiedustellut asiaa. Tiedustelun pontimena oli mahdollisuus palkata töihin – niin, ihminen. Sellaiseen ei rahaa tunnu olevan tarjolla ja vaikka vuosikymmenen lehti kääntyy, ainakin tässä lähilehdessä ihmistyövoima säilyy.

Kaipaamme työtä ja ponnistelua vähintään yhtä paljon kuin elämyshakuista oleskelua. Itse tosin olen varsinkin kesällä 2019 tehnyt töitä tietoisesti vähemmän kuin edeltävinä 20 vuotena – päätin, että minulla on oikeus nauttia lasteni kasvusta ja olla mukana heidän harrastuksissaan.

Kun marraskuussa olin tyttäreni kanssa Helsingissä junioripyöräilijöiden kauden päätöshuipennuksessa tasan 30 vuotta sen jälkeen, kun itse puin Patrik Wackströmin ojentaman maajoukkuepaidan päälleni Tanskassa, totesin kokeilun onnistuneeksi. Seminaarit, etelänmatkat ja muu ylellisyys on jäänyt odottamaan tulevaa, mutta 2010-luvulta poistun ikään kuin jonkin tärkeän tehtävän täyttäneenä.

Lukijoillemme ja ilmoittajillemme suuret kiitokset 2010-luvusta, jatketaan matkaa ensi vuosikymmenellä.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.