Lukijalta-blogi on Hattulaan.fi-lehden yleisönosasto. Kirjoituksia voi kommentoida alla olevaan kommenttikenttään. Toimitus moderoi kommentteja. Lähetä Lukijalta-palstalle tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen toimitus@hattulaan.fi lähettäjätietoineen, jotka jäävät toimituksen tietoon. Pidätämme oikeuden Lukijalta-blogien editoitointiin.

Asunnottomuus uhkaa kasvaa kasvukeskusten ulkopuolella

Olemme huolestuneena seuranneet kohtuuhintaisen asumisen alasajoa kasvukeskusten ulkopuolella ja pelkäämme sen johtavan asunnottomuuden huomattavaan kasvuun tulevina vuosikymmeninä.

Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen ja peruskorjaaminen on kaikessa hiljaisuudessa lopahtanut viime vuosina kasvukeskusten ulkopuolella. Taustalla ei suinkaan ole asuntojen tarpeen väheneminen vaan valtioneuvoston vuonna 2019 tekemä rahoituslinjaus. Sen vuoksi valtion avustukset ja korkotukilainat kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen tai peruskorjaukseen ohjataan seitsemään kasvukeskukseen eli ns. MAL-alueille.

Kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsee 245 kuntaa, joissa asuu lähes puolet suomalaisista. Näissä on arviolta yli 100.000 valtion tuella rakennettua kohtuuhintaista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu arviolta 200.000 asukasta.

Kasvukeskusten ulkopuolella ei ole pelkkää kuihtuvaa maaseutua vaan siellä on myös eläviä ja kasvavia kuntakeskuksia ja maakuntakeskuksia kuten Hämeenlinna, Kouvola, Mikkeli, Joensuu, Lappeenranta, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Rovaniemi.

Vaikka väki vähenisi kunnassa, voi keskustaajama ja asuntojen kysyntä siellä kasvaa voimakkaasti. Nykylinjauksen mukaan sinne ei kuitenkaan saada rahoitusta kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiselle tai korjaamiselle.

Rahoitusvaikeudet koskettavat myös asunto-osakeyhtiöitä näillä alueilla. Taloyhtiöiden kurjistuminen vaikuttaa koko taloyhtiöasumisen maineeseen, joten uhkakuvat huolestuttavat laajasti koko alaa.

Jos rahoitusta rakentamiseen tai perusparannuksiin ei ole saatavilla, niin taloudellisesti terveenkin ara-vuokrataloyhtiön talous ja sen mukana kiinteistöt ränsistyvät vähitellen. Pelkäämme tämän johtavan huutavaan asuntopulaan ja asunnottomuuden voimakkaaseen kasvuun kasvukeskusten ulkopuolella.

Väestön ikääntyessä esteettömien asuntojen tarve kasvaa koko ajan. Jo nyt on kuultu hyvinvointialueilta linjauksia, joissa ikääntyvien hoivaa tullaan tekemään enenevissä määrin kotihoidon ja kotisairaanhoidon sekä yhteisöllisen asumisen toimin.

Hyvinvointialueet eivät tule saavuttamaan valtion edellyttämiä kustannussäästöjä, ellei ole olemassa koteja, joissa ikääntyvää väestöä voidaan hoitaa.

Paitsi että asunnottomuus on yksilölle äärimmäisen raskas tilanne, tulevat sen aiheuttamat ongelmat kalliiksi kunnille, hyvinvointialueille, valtiolle ja siten meille veronmaksajille. Siksi kehitykseen on puututtava pikaisesti.

Asunnottomuuden kasvun estämiseksi rahoitus kohtuuhintaiseen asumiseen pitää turvata kaikkiin niihin kuntiin, taajamiin ja kirkonkyliin, joissa on pitkäaikaista tarvetta asunnoille.

Kohtuuhintainen, turvallinen ja terveellinen asuminen on ollut hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka yli 70 vuotta. Jotta se ei rapaudu, on välttämätöntä jatkossakin rakentaa ja korjata kohtuuhintaisia asuntoja myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Jari Niemi, Kouvolan Asunnot Oy

Tuukka Tuomala, Hämeenlinnan Asunnot Oy

Jouko Väänänen, Pudasjärven Vuokratalot Oy

Mika Nupponen, Leppävirran Kiinteistöt OyM

Marjut Joensuu, Nurmijärven Kodit OyM

Miia Nuuttila, Hattula-Kiinteistöt Oy

Sekä kymmenet muut pienten ja keskisuurten kuntien vuokrataloyhtiöiden toimitusjohtajat