Lukijalta-blogi on Hattulaan.fi-lehden yleisönosasto. Kirjoituksia voi kommentoida alla olevaan kommenttikenttään. Toimitus moderoi kommentteja. Lähetä Lukijalta-palstalle tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen toimitus@hattulaan.fi lähettäjätietoineen, jotka jäävät toimituksen tietoon. Pidätämme oikeuden Lukijalta-blogien editoitointiin.
KUNNAN KUULUMISIA: Hankkeita
Kunnassa on vireillä useita hankkeita. Yläkoulun kampus II:n suunnittelu etenee ja kilpailutukseen päästään syksyn aikana.
Rakennuksen käyttöönotto tapahtuu näillä näkymin vuoden 2024 aikana.
Samanaikaisesti on edennyt uuden lukion rakennushanke ja näillä näkymin opiskelu uusissa tiloissa alkaa vuonna 2025.
Myös yksityisen kouluratsastuskeskuksen rakennustyöt ovat jo pitkällä.
Kultiojärven aurinkovoimalan hankealueella on tehty luontoselvityksiä, sekä maapohja- ja maaperätutkimuksia vuoden 2023 aikana.
Rakennuslupahakemusta odotetaan kuntaan vielä tämän vuoden aikana. Rakennustöiden ennakoidaan alkavan 2024–2025 aikana.
Voimalalle varatun alueen laajuus on noin 120 hehtaaria ja hankeen arvo useita kymmeniä miljoonia.
Enemmän keskustelua on herättänyt 7.8.2023 tehty päätös, joka käynnistää tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen Niinimäen alueelle, joka sijaitsee Takajärven ja Renkajärven välissä. Tutkimuksissa se on todettu potentiaaliseksi tuulivoima-alueeksi.
Kaava-aloitteen esittäjä ja hankkeen toteuttaja on Myrsky Energia Oy, joka keväällä allekirjoitti 2,3 miljardin euron yhteistyösopimuksen tanskalaisen rahastoyhtiön kanssa tuulivoiman rakentamiseksi Suomeen.
Tuulivoimalla on niin kannattajia kuin vastustajiakin. Joidenkin mielestä tuulivoima edesauttaa ilmastotavoitteita, toisten mielestä se on hyvä taloudellisista syistä ja jotkut näkevät tuulivoimaloiden olevan vahingollisia luonnolle.
Kaikki edellä mainitut asiat ovat varmasti totta, mutta vaikutukset on selvitettävä ennen kuin lopullisia päätöksiä tehdään.
Nyt (7.8.2023) tehty päätös käynnistää prosessin, joka arvioi hankkeen eri vaikutukset.
Tämän arviointi- ja suunnittelutyön myötä selviää tarkemmin mihin voimalat sijoittuisivat, montako niitä olisi, minkä korkuisia ne olisivat, millaista tiestöä ne vaativat, miten siirtolinjat sijoittuvat ja niin edelleen.
Prosessi on monipuolinen ja sen aikana kaikilla joihin hankkeella on vaikutuksia saavat mahdollisuuden tuoda näkemyksensä esille.
Kun selvitykset on tehty, kunnanvaltuustolla on tutkittua tietoa, joka mahdollistaa hankkeen hyötyjen ja haittojen punnitsemisen.
Tämän arvioinnin perusteella kunnanvaltuutetut joko hyväksyvät tai hylkäävät osayleiskaavan.
Tuulivoimahankkeen avoin yleisötilaisuus järjestetään 11.9.2023 kello 17.00 Hattulan kunnankirjastolla Kauppatie 3, 13720 Parola.
Tilastotietoa Hattulasta
Kesällä julkaistujen tilastojen mukaan Suomessa on tänä vuonna syntynyt vähemmän lapsia kuin koskaan mittaushistorian aikana.
Hattulassa syntyi kesäkuun loppuun mennessä 26 lasta eli koko ikäluokan vahvuudeksi ennustetaan noin 50 lasta. Joitakin vuosia sitten ikäluokan vahvuus oli yli 100.
Hattulan väestömäärä on kuitenkin muuttoliikkeen ansiosta pysynyt pääpiirtein tasaisena ja meitä oli kesäkuun lopussa 9.356. Muuttovoittoa alkuvuonna oli 23 henkilöä.
Syksyllä väestökehitykseen tullee pientä pudotusta, kun nuoret lähtevät opiskelemaan.
Rakentaminen on koko maassa laskenut rajusti ja se näkyy myös Hattulan tonttimyyntiluvuissa. Kun viime vuonna tehtiin ennätys yli 20 myytyä/vuokrattua tonttia, niin tänä vuonna saatetaan päästä noin 10 tasolle, joka tosin sekin on tilanne huomioiden hyvä.
Vertailuna, vuosina 2018-21 myytiin vuosittain 3-4 tonttia.
Rakennusvalvonta on tilastolukujen valossa kehittynyt hyvin. Kun vuonna 2020 rakennusluvan käsittely kesti 112 vuorokautta ja toimenpideluvan 102 vuorokautta, niin tällä hetkellä vastaavat luvut ovat 29 ja 16 vuorokautta. Vaikea löytää kuntaa, missä asiat sujuisivat nopeammin.
Hattulan työttömyysaste oli kesäkuun lopulla 5,4 %, kun Kanta-Hämeen luku oli 9,0 %. Koko maassa luku oli kesäkuun lopulla 10 %.
Hattulan taloudelliset ennusteet ovat kuluvalle vuodelle positiiviset ja ennustamme tänä vuonna varsin vahvaa tilinpäätöstä. Ennusteet ensi vuodelle ovat myös lupaavat, mutta sen jälkeen näyttää jo vaikeammalta.
Jos rahat käyvät tulevaisuudessa vähiin, niin vähiin ovat käyneet myös leikkauskohteet.
Käytännössä merkittäviä leikkauksia saadaan kuntakentällä jatkossa aikaiseksi enää kasvatuksesta ja koulutuksesta. Siksi lisätulojen löytäminen onkin äärimmäisen tärkeää.
Voimalahankkeet olisivat toteutuessaan merkittävä lisä kunnan taloudessa. Aurinkovoimalan kiinteistöverotuoton arvioidaan aluksi olevan noin 200.000 euroa vuodessa.
Yhden tuulivoimalan kiinteistöverotuotto on 30.000–40.000 euroa vuodessa eli 10-12 voimalan tuulivoimapuisto tuottaisi noin puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Vuonna 2022 kunnan koko kiinteistöverokertymä on noin 2.700000 euroa vuodessa.
Muistutus
Hattulan matkailusta on kuulunut tänä kesänä niin hyviä kuin huonojakin uutisia.
Petäys on hakeutunut konkurssiin, joka on ikävä uutinen meille kaikille. Hienompaa hotelliympäristöä on vaikea löytää. Toivotaan hyvää Petäyksen tulevaisuudelle.
Panssarimuseo rikkoo tänä vuonna kävijäennätyksen. Kun viime aikoina on matkailijoita käynyt vuosittain noin 30.000, niin tänä vuonna lähestytään jo 70.000 kävijän rajapyykkiä. Saattaa että ollaan jo tuon rajan ylitse.
Myös Pyhän Ristin kirkon matkailijaluvut ovat hyvät. Nyt onkin kaikkien aika käydä äänestämässä vuoden matkailukohdetta.
Hattulasta sekä Panssarimuseo että Pyhän Ristin kirkko ovat ehdolla. Äänestys sivuilla www.finnishtravelgala.fi/Voittajan-aanestys tai link.webropol.com/s/voittajienaanestys.
Ehdokas numero 16. Hattulan keskiaikainen kirkko ja numero 54. Panssarimuseo. Käykää äänestämässä molempia!
Pappilanniemessä 18.8.2023,
Pekka Järvi
Kunnanjohtaja
1 kommentti
Jätä vastaus
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.
Kunnanjohtajan yhteenveto Niinimäen tuulivoimalahankkeen etenemisestä ei sisällä kaikkia olennaisen tärkeitä asioita – ne puuttuivat myös kunnanhallitukselle 7.8. tehdystä esityksestä.
Sen lisäksi, että yleinen kriittisyys tuulivoimaa kohtaan on voimakkaasti lisääntynyt lukuisista eri syistä, meillä Hattulassa tuulivoimahankkeet törmäävät aivan erityisiin ongelmiin.
Kyse on siitä, kannattaako ainutlaatuinen Hattulan eteläosa uhrata hankeyhtiön maalaamien kiinteistöverotuottotoiveiden vuoksi.
Suunnittelualueen suuri ja erityinen arvo on, että siellä ei ole lainkaan isoja läpikulkuteitä eikä suurimittaista maataloutta. Siksi se on ainutlaatuisen erämaamainen ja siksi Hämeen Liitto on luokitellut sen hiljaiseksi alueeksi. Asia on siis varsin periaatteellinen: tuhotaanko Etelä-Suomessa harvinainen hiljainen alue pysyvästi tekemällä siitä teollisuusalue? Siihen vastaaminen ei edellytä kaavoitusta.
Satojen asumusten kannalta edes kohtuullinen voimala-aluekaava (vähintään 2,5 km:n etäisyys asuntoihin) edellyttäisi selvästi suurempaa aluetta. Tämäkin johtopäätös on helppo tehdä nopeasti, ilman kaavoituksen tekemistä. Kunnan johdolle se on viestitetty ja perusteltu jo maaliskuussa, noin 450 allekirjoituksen vahvistamana. On rahan tuhlausta lähteä laatimaan kaavoitusta, jos alue on suunniteltua käyttöä varten aivan liian pieni. Suuri jalka ei mahdu Tuhkimon kenkään.
Suurin into ja kiire hankkeen eteenpäinviemiseen on hankeyhtiöllä. Olisi kunnan ja asukkaiden etu odottaa tuulivoimaloiden sijoittelun ohjeistuksen muutoksia, kunnes sääntely saadaan vastaamaan nykyisiä jättimäisiä tuulimyllyjä – nythän kaikki Suomessa käytettävä ohjeistus on auttamattomasti vanhentunutta ja tehty aikana, jolloin myllyt olivat puolta pienempiä kuin nyt suunnitellut. Myös uusi hallitusohjelma tulee muuttamaan tuulivoimaloihin liittyvää sääntelyä. Tarkoituksena on, että myllyt pyörivät vähintään 30 vuotta – parin vuoden lisäaika kunnassa ei voi olla kynnyskysymys investoinnin tekemiselle.
MIksi siis näin kiire, miksi salailu? Kaavoitusaloite jätettiin kaksi päivää ennen juhannusta ja siitä päätettiin heti elokuun alussa – tarkoituksellinen ajoitus?
Nyt maalatut kiinteistöverotuotot ovat hankeyhtiön arvioita. Toteutuvat hyödyt voivat olla merkittävästi alhaisempia. Kaavoitus ei tule varmistamaan arvioita odotettavissa olevista kiinteistöverotuotoista.
Kaavoitustyössä ei tulla myöskään tutkimaan hankeyhtiön resursseja hankkeen toteuttamiseksi – viittaus puitesopimukseen CIP:n kanssa antaa resursseista harhaanjohtavan kuvan.
Nyt siis päätettiin käynnistää osayleiskaavan laatiminen. On vähintään huolestuttavaa, että päätös tehtiin tilanteessa, missä kunnalla ei ole palveluksessaan kokenutta kaavoituksen ammattilaista ohjeistamaan ja valvomaan hankeyhtiön valitseman ja maksaman kaavoituskonsultin työtä.