Lukijalta-blogi on Hattulaan.fi-lehden yleisönosasto. Kirjoituksia voi kommentoida alla olevaan kommenttikenttään. Toimitus moderoi kommentteja. Lähetä Lukijalta-palstalle tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen toimitus@hattulaan.fi lähettäjätietoineen, jotka jäävät toimituksen tietoon. Pidätämme oikeuden Lukijalta-blogien editoitointiin.

KUNNAN KUULUMISIA: Kylien Hattula

”Yhteisymmärrysasiakirja”

Hattulan kunnanvaltuusto hyväksyi 24.5.2023 yhteisymmärrysasiakirjassa palveluverkko 2030 kehittämisen lähtökohdat. Mikä asiakirja oikein on kyseessä, kun tiedotusvälineissäkin se on kehystetty lainausmerkeillä.

Yhteisymmärrysasiakirja on sopimus, joka osoittaa kunnanvaltuuston tahtotilan eli suunnan mihin halutaan mennä. Kaikki haluttu ei välttämättä toteudu, mutta valtuuston tahto on selkeä. Kyseinen toimintamalli on yleisesti käytössä esimerkiksi järjestöjen välisessä yhteistyössä ja liike-elämässä.

Sitä käytetään usein monimutkaisissa ja laajoissa asiakokonaisuuksissa, koska yhteisymmärrysasiakirja on nopeammin hyväksyttävissä kuin yksityiskohtaiset ja aikaa vaativat suunnitelmat. Asiakirjalla sidotaan osapuolia yhteen ja tuetaan pitkäjänteistä suunnittelua. Se on yksityiskohtien suunnittelijoille eräänlainen selkänoja, johon nojaten eteenpäin mennään.

Asiakirjaan ei koota liiaksi yksityiskohtia, vaan ne neuvotellaan ja päätetään, kun yhteistä matkaa kuljetaan. Yhteisymmärrysasiakirja on myös tärkeä viestinnällinen väline. Hattulan keskeinen viesti on, että kylien elinvoimaisuus on meille tärkeä asia. Nyt tehty päätös on luonnollinen jatko viime vuonna hyväksytyille kunnan strategialle sekä asuntopoliittiselle ohjelmalle.

Jos koulu lakkaa, kylä kuihtuu

Niin sanotussa isossa kuvassa kunnanvaltuusto päätti 24.5.2023 palveluverkon osalta seuraavaa

• Kouluverkkoa kehitetään siten, että kyläkouluilla on tulevaisuus.
• Yläkoulun kampus II-vaihe käynnistyy.

Jonkin verran on arvostelua kuulunut siitä, että nyt hyväksytty asiakirja on kouluverkkopainotteinen. Se on aivan totta, mutta kouluverkko on palveluverkon keskeisin osa ja kylien kannalta tärkeä. Jos koulu lakkaa, kylä kuihtuu. Hattulan kylissä on tässä asiassa eletty liian pitkään epävarmoissa tunnelmissa.

Jotkut haluavat asua kylillä ja toisia ei sinne saa oikein millään. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että myös haja-asutusalueella selviää hengissä, enkä ole tässä asiassa varmasti ainoa. Kun 2021 kunta siirsi asuintontit välittäjälle myytäväksi, pääsimme myös seuraamaan tonttikatselijoiden käyttäytymistä netissä. Kaikkein eniten katsojia saivat ne tontit, joiden drone-kuvassa näkyi vettä, peltoa ja metsää. Hattulaan muuttoa harkitseva ei siis aina ole ”city-ihminen”.

Mikäli veden, pellon ja metsän lähellä on myös koulu, alueen houkuttelevuus kasvaa merkittävästi. Monet haluavat lapsensa pieneen kouluun, turvallisen koulumatkan päähän. Olen saanut monia viestejä, joissa kerrottiin, että pienissä kouluissa ”asiat ovat toisin”, esimerkiksi kaikki tuntevat toisensa. Toki suurilla kouluilla on omat myönteiset puolensa ja siksi on hyvä olla valinnanvaraa.

Kyläkoulu on alueen keskus, joka tarjoaa perusopetuksen lisäksi myös varhaiskasvatuksen, monipuolisia vapaa-ajan ja kulttuurin palveluita. Tämä on suunta, mitä jatkossakin halutaan vahvistaa.

Vastavirtaanko?

Tosiasia on, että Hattulakin kuuluu enemmistöön kunnista, joissa lasten määrä vähenee tulevina vuosina. Suomessa on noin 300 kuntaa ja väestömäärä kasvaa vain noin 10 %:ssa kunnista. Useissa kunnissa lapsimäärän vähetessä perusopetusta keskitetään suurempiin taajamiin ja pienet koulut lakkautetaan. Hattula kulkee tässä nyt jonkin verran vastavirtaan, mutta siihen on hyvät perusteet.

Lisäksi kuntalaisten ääni on ollut selvä ja kuuluva, pienillä kouluilla on etunsa! Hattulassa on kyläkouluilla mahdollisuus muun muassa sen takia, että meidän jäljellä olevat kyläkoulut ja niitä ympäröivät kylät eivät ole kaukana muista palveluista. Ne ovat houkuttelevia asuinpaikkoja! Meidän kyläkoulut eivät myöskään oppilasmääriltäänkään ole pieniä.

Hattulan luottamuselinten tekemät päätökset mahdollistavat ”vastavirtaan uimisen”. Näitä ovat esimerkiksi:

Kyläkouluille on asetettu 30 oppilaan minimiraja. Mikäli kolmena vuotena peräkkäin ollaan tuon rajan alla, koulun lakkauttamista harkitaan. Lakkauttaminen ei olisi kuitenkaan automaattinen. Hattulan pienimmät koulut, Nihattula ja Lepaa, ovat tällä hetkellä noin 50 oppilaan vahvuisia eli kaukana tuosta minimistä.

Kyläkoulujen säilyminen edellyttää myös uutta asuntotuotantoa. Hattula on pääosin haja-asutusaluetta ja se merkitsee, että kylille rakentaminen vaatii yleensä poikkeamispäätöksiä. Asemakaavoitettua aluetta on rajallisesti ja koko kunnan asemakaavoittaminen on käytännössä mahdotonta.

Kunnan strategian ja asuntopoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti rakentamiseen haja-asutusalueelle onkin kunnassa viime vuosina suhtauduttu myönteisesti ja poikkeamislupia on myönnetty. Tämä suuntaus tukee kylien ja koulujen säilymistä.

Rakentamisen edellytysten kehittämiseksi on kunnassa aloitettu määrätietoinen osayleiskaavojen päivitys, jonka ensimmäinen vaihe (Rahkoila-Lepaa-Tyrväntö) valmistuu tänä vuonna.

Hattula Yhdessä hanke sekä osallistava budjetointi luovat edellytyksiä talkoohengelle ja kylien elävöitymiselle. Hankkeen perimmäinen ajatus on, että kylien/asuinalueiden/yhdistysten ollessa itse aktiivisia, kunta tukee toimintaa. Tästä on hyviä esimerkkejä ympäri Hattulaa.

Aurinko- ja tuulivoimasta

Vielä lopuksi hieman uutisia voimalahankkeista. Hattulassahan on alustavasti valmisteilla yksi suurehko aurinkovoimala ja 1–2 tuulivoimapuistoa. Nämä ovat yksityisiä hankkeita ja kunnalla on hankkeissa toimivaltaa vasta, kun rakentamisen edellyttämästä maankäytöstä päätetään. Mikään hanke ei vielä ole näin pitkällä.

Aurinkovoimalahankkeen luontoselvityksiä on tehty kevään aikana ja ainakaan kirjoittajan korviin ei ole kuulunut mitään hanketta merkittävästi hankaloittavaa asiaa. Hattulan hanke on yksi Better Energyn kärkihankkeista Suomessa. Kyseessä on noin 100 hehtaarin alue ja esimerkiksi maarakentaminen tulee olemaan merkittävää. Paikallisille yrittäjille löytynee työtä.

Valtakunnallinen merkittävä tuulivoimauutinen julkaistiin 24.5., kun Hattulaankin tuulivoimaa suunnitteleva Myrsky Energia ilmoitti allekirjoittaneensa Copenhagen Infrastructure Partners
(CIP) kanssa mittavan yhteistyösopimuksen maatuulivoimaan investoimisesta Suomessa.

CIP:n ja Myrsky Energian tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä 1.800 megawattia maatuulivoimakapasiteettia Suomeen kuluvan vuosikymmenen aikana. Tämä vastaa kolmasosaa Suomen nykyisestä tuulivoimakapasiteetista. Rahoituksen tarve hankkeiden kehittämiseen ja rakentamiseen on arviolta 2,3 miljardia euroa.

Kyseessä on suurin tähänastisista yhteistyösopimuksista maatuulivoimaan investoimiseksi Suomeen. CIP on maailman suurin vain uusiutuvaan energiaan keskittyvä rahastoyhtiö.

Kouluvuoden päättyessä

Kouluvuosi 2022–23 alkaa olla päätöksessä. Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa vuosi on ollut kiireinen ja opetustilojen puolesta myös haasteellinen. Tulokset ovat kuitenkin jälleen kerran olleet hienoja. Kunnan johtoryhmä kiittää kaikkia Teitä, jotka olette edesauttaneet näihin tuloksiin pääsemistä.

Kunnanvaltuuston 24.5. päätökset osoittavat, että valo opetustunnelin päässä on kirkkaampi kuin vuosi sitten. Valoisuutta lisää myös se, että Parolan lukion kiinteistöhanke etenee. Hyvää kesän alkua ja toivottavasti nähdään Hattula-päivillä!

26.5.2023,

Pekka Järvi

Kunnanjohtaja