Lukijalta-blogi on Hattulaan.fi-lehden yleisönosasto. Kirjoituksia voi kommentoida alla olevaan kommenttikenttään. Toimitus moderoi kommentteja. Lähetä Lukijalta-palstalle tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen toimitus@hattulaan.fi lähettäjätietoineen, jotka jäävät toimituksen tietoon. Pidätämme oikeuden Lukijalta-blogien editoitointiin.

“Kuuleeko hyvinvointialue? Täällä minä ja diabetes.”

Tuolla otsikon teemalla vietämme Suomessa diabetesviikkoa 13.11.–19.11.2023. Maailman diabetespäivä on 14.11.2023.

Diabetekseen sairastunut on elinikäisen hoidon haasteen edessä. Väestön ikääntyessä diabeteksen esiintyvyys lisääntyy ja sairastuneet ovat useinmiten myöskin monisairaita ja tarvitsevat näin ollen lisääntyvää arjen tukea ja osaavaa hoitoa. Nuorena tai nuorena aikuisena tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden määrä kasvaa. Elintapaohjauksen järjestäminen ennaltaehkäsevänä toimena on tässä tärkeää. Tämä koskee myöskin OmaHäme hyvinvointialuetta.

OmaHämeen hyvinvointialueella on v. 2021 tilaston (Kela) mukaan 14.988 diabetesta sairastavaa, joista 1.904 on 1-tyypin diabeetikkoja ja 13.084 on 2-tyypin diabeetikkoja. Sairaanhoidon kustannukset, valtakunnallisen rekisteripohjaisen lasketun tiedon mukaan (Diabetesbarometri v. 2021) on tyypin 1 diabeetikko, ei lisäsairauksia 3.500 €/ vuosi, lisäsairauksilla 5.915 € / vuosi. Tyypin 2 diabetesta sairastavan kustannukset, ei lisäsairauksia 3.036 € / vuosi ja lisäsairauksilla 7.069 € / vuosi.

Tyypin 1 diabetesta ei vielä osata ehkäistä, vaikkakin lupaavia tutkimuksia on käynnissä. Tyypin 2 diabeteksen keskeiset riskitekijät ovat perinnöllisyys , ylipaino, epäterveellinen syöminen ja vähäinen liikkuminen. Terveydenhuolto on tähän saakka pystynyt vastaamaan diabetesta sairastavien palvelutarpeeseen vain osittain.

Yksilöllinen, tarpeen mukainen hoito ei ole toteutunut yhdenvertaisesti koko maassa. Myöskään lisäsairauksien ehkäisy ei toteudu tehokkaasti, esim veren rasva-arvojen mittaustiheyksissä on vaihteluita ( Diabetesbarometri v. 2021). Vuonna 2021 Kanta-Häme oli tyypin 2-diabeetikkojen LDL-rasva-arvojen (ns. paha rasva) mittausten osalta Suomen keskitason yläpuolella.

Kuluvalla diabetesviikolla Diabetesliitto julkistaa uuden Diabetesbarometrin. Mielenkiintoista kuulla, minkälaisia kokemuksia on nyt diabeetikoilla palveluiden saatavuudesta ja hoidosta, kun vastuu on siirtynyt hyvinvointialueelle ja mahdollistanut yhteneväisen palvelun tarjonnan koko Kanta-Hämeen alueella.

Hoidon kuuluu olla samanlaista kaikilla hyvinvointialueilla ja kaikilla samat hoitotarvikkeiden saannin perusteet, joiden tulisi olla kirjattuna henkilökohtaiseen hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelman teko yhdessä diabeetikon kanssa on vain vielä hyvin harvalla Omahämeen alueella toteutunut. Tähän toivoisi panostettavan tulevaisuudessa paljon enemmän.

Omahäme-hyvinvointialue on yhdistysten / diabeetikkojen näkökulmasta lähtenyt heti alussa hyvin yhteistyöhön yhdistysten kanssa. Yhdistyksemme on ollut mukana laatimassa 2-tyypin diabeetikon hoitopolkua keskussairaalan suunnittelijoiden kanssa. Polku on valmis ja nähtävillä keskussairaalan sivuilla (Keskussairaalan etusivu – palvelupolut).

Samoin olemme mukana 2-tyypin diabeetikon ensihoito-etäryhmissä ns. Plandisc-vuosikellossa esittelemässä yhdistystemme toimintaa. Tämä toiminta on alkanut tänä vuonna, ehkä monelle vielä tuntematonta. Kolmen etätilaisuuden kokonaisuuksia on muutama vuodessa ja tarkoitettu juuri sairastuneille diabeteksen omahoidon tueksi. Tilaisuuksien ajankohdat löytyy Omahäme sivustolta – asioi verkossa – etäryhmät – etäryhmätoiminta – Plandisc vuosikello, täällä renkaasta klikkaamalla tyypin – 2 ohjauksen ajankohdat ja ryhmät sekä ohjeet osallistumiselle.

Tämän kiitettävästi hyvinvointialueella alkaneen yhteistoiminnan yhdistysten kanssa toivoisi jatkossa siirtyvän myöskin perustasolle. Sinne, missä uusi diabeetikko kohtaa ensimmäisen kerran hoitavan tahon.

Diabetesbarometrin mukaan (v. 2021) Kanta-Hämeessä diabetesta sairastavien tiedon ja tuen tarpeita – sekä 1- että 2-tyyppiä sairastavilla – oli ravitsemuksessa ja jalkojen hoidossa. Lisäksi toivottiin tukea mielialaan ja jaksamiseen. Kaiken henkilökohtaisen ohjannan lisänä voisi yhteistyössä yhdistysten kanssa miettiä, miten yhdistysten antama / järjestämä omahoidon ja arjen tuki voisi saavuttaa myöskin uudet diabeetikot. Yhdistykset järjestävät monenlaisia liikuntaryhmiä, kerhoiltatapaamisia, luentotilaisuuksia ja virkistystäkin.

Nämä kaikki tilaisuudet toimivat – kukin tavallaan – vertaistuellisina tapahtumina (keskustelut) diabeetikon omahoidon tukena (liikuntaryhmät) ja tiedon jakajina (luennot), joilla voi olla suurikin merkitys diabeetikon hyvinvoinnissa ja arjessa. Tässä täytyy ottaa vielä huomioon , että kaikilla ei ole mahdollisuutta / osaamista käyttää em. digi-palveluna tarjottavaa etäryhmätoimintaa, vaikka alueilla järjestetäänkin digi-opastusta vapaaehtoistyön voimin.

Hyvä yhteistyö perustasolla on tärkeää silloin, kun pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä tyypin 2 diabeteksen lisääntymistä ja diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyä hyvällä hoidolla ja ohjauksella.

Raili Lakkavaara

Varapuheenjohtaja

Riihimäen Seudun Diabeetikot ry

Reijo Saksa

Puheenjohtaja

Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys

Arja Mäkelä

Puheenjohtaja

Forssan Seudun Diabetesyhdistys