Lukijalta-blogi on Hattulaan.fi-lehden yleisönosasto. Kirjoituksia voi kommentoida alla olevaan kommenttikenttään. Toimitus moderoi kommentteja. Lähetä Lukijalta-palstalle tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen toimitus@hattulaan.fi lähettäjätietoineen, jotka jäävät toimituksen tietoon. Pidätämme oikeuden Lukijalta-blogien editoitointiin.

Liikenteessä tarvitaan uudistusta!

Liikenne ja tavat liikkua mullistuvat lähivuosina tavalla, jota voidaan verrata lähes samanlaiseen muutokseen kuin aikanaan autojen tehdastuotannon alkaessa. Robottiautot eivät ole enää scifiä, vaan ovat jo kohta liikenteessä. 1990-luvun alussa eräs teknillisen korkeakoulun professori kirjoitti eräässä julkaisussa: autoteollisuuden jatkuva kasvu ja nopea kehittyminen tulee asettamaan kuljettajille jatkossa entistä enemmän haasteita.

Tulevaisuudessa voisi olla hyvä, että kuljettaja joka ajaa ennestään tuntematonta autoa joutuu tyyppikoulutukseen saadakseen ajaa, lentäjien tavoin. Kuinka tulevaisuudessa hoidetaan esimerkiksi ajokorttikoulutus? Hoitaako ja valvooko robottiauto säännöt ja kuljettaja vain auton. Monet eri liikenteen alat, kuten taksi-, linja-auto- ja junaliikenne, ovat avautuneet tai avautumassa kilpailulle.

Erilaiset liikennepalvelut henkilökuljetuksessa ovat jo siirtyneet älyverkkoon ja tulevat tekemään läpimurtoaan. Digitalisaatio lisääntyy nopeaa tahtia. Liikenteen päästöjä ollaan vähentämässä vuoteen 2030 mennessä noin puoleen verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Siis isoja asioita on tapahtumassa ja tulee tapahtumaan.

Käytännössä edessämme on mielestäni vain kaksi vaihtoehtoa. Joko huutaa menneisyyden perään tai ryhtyä mahdollistamaan muutosta. Viime viikkoina on käyty aktiivista keskustelua liikenteestä ja sen tulevaisuudesta.

Keskustelun aihe on vahvasti ollut neljän eri teeman ympärillä: liikenneverkon korjausvelan laittamisesta kuntoon, pitkäjänteisemmästä liikennesuunnittelusta, liikenteen ilmastotavoitteiden sekä liikenteen palveluiden edistämisestä.

Nämä kaikki ovat erinomaisia ja tärkeitä asioita, joihin on löydettävä nyt uusia ratkaisuja. Keskustaministeri Bernerin tekemä liikenneverkkoselvitys oli iso keskustelunavaus ja se varmasti tulee aiheuttamaan keskustelua lisää. Samalla toivottavasti saa aikaan yleistä pohdintaa liikenteen uudistustarpeista ja keinoista millä uudistusta voidaan rakentaa.

Selvitys kannattaa lukea läpi. Se on perusteltu kirjoitus, jossa esitetään yksi selkeä vaihtoehto liikenteen uudistamiselle. Varmastikaan ainoa vaihtoehto se ei ole, mutta selvitystyö joka tapauksessa.

Kokoomus on nostanut esityksestä kaksi keskeistä haastetta; liikenneverkkojen yhtiöittämisen yhteydessä esitetty 20 %:n tehostamishyöty on hyvin kunnianhimoinen, eikä aikaperustainen käyttömaksu juuri eroaisi ajoneuvoverosta. Lisäksi autoveron poistoehdotuksen aiheuttama spekulaatio pysäytti autokaupan. Selvitys on nyt haudattu, eikä autoverotukseen valmistella muutoksia. Tämä oli erityisesti autokaupan kannalta välttämätöntä. Esityksen pysäyttäminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa liikenteen uudistamisen tavoitteiden hautaamista.

Suurempia uudistuksia liikennepolitiikkaan on ennen tätä hallituskautta valmistelu viimeksi vuonna 2014. Paula Risikon (kok.) johtama työryhmä tarkasteli työssään monipuolisesti liikenneväylien korjausvelkaa ja teki esityksen, jolla korjausvelan kasvu voidaan pysäyttää ja korjausvelkaa vähentää. Nykyinen hallitus tarttui osin haasteeseen ja toteutti 600 miljoonan euron ohjelman korjausvelan lyhentämiseksi. Tällä hallituskaudella liikenneverkkojen korjausvelka ei kasva.

Työryhmä tarkasteli myös erilaisia rahoitusmalleja liikenneinvestointien rahoittamiseksi. Suuri osa näistä esityksistä jäi pölyttymään pöytälaatikkoon, eikä niitä otettu käyttöön. Yksimieliseen lopputulokseen päätynyt työryhmä piti joka tapauksessa tärkeänä, että liikenteen korjausvelkaongelma ratkaistaan.

Työryhmän raportin lisäksi vaihtoehtoja liikenteen uudistuksiin voisi hakea myös muualta. Esimerkiksi liikenneketjuihin perustuvat palvelut saisivat kunnon harppauksen eteenpäin työmatkalippuun tai työsuhdeautoon verrattavissa olevasta liikkumisedusta. Yhteiskäyttöautojen lisäämiseksi esimerkiksi pysäköintimahdollisuuksien helpottamisella voisi olla merkittäviä vaikutuksia. Liikenteessä robottien lisäämistä ja näiden edistämistä tulee myös jatkaa kunnianhimoisesti.

Seuraavat askeleet liikenteen uudistamisessa nähdään toivottavasti jo lähiaikoina. Pöydälle tulee saada riittävä määrä vaihtoehtoja, joista voidaan valita parhaat asiat liikenteen edistämisen kannalta. Totuus on kuitenkin se, että uudistuksia on tehtävä. Suomessa tällä hetkellä yli 90 % henkilöliikenteestä ja lähes saman verran tavaraliikenteestä liikkuu kumipyörillä.

Laiva-, raide- ja ilmaliikenne yhteensä ei ole edes 10 % kokonaissuoritteesta. Siis yhteiskunta pyörii kumipyörien varassa. Tärkeintä on siis kääntää katse eteenpäin ja mennä kunnianhimoisesti kohti parempaa ja kestävämpää liikennettä ja antaa pyörien pyöriä.

Jiri Kattelus

Autokouluyrittäjä, Hattulan Kokoomuksen puheenjohtaja.