Lukijalta-blogi on Hattulaan.fi-lehden yleisönosasto. Kirjoituksia voi kommentoida alla olevaan kommenttikenttään. Toimitus moderoi kommentteja. Lähetä Lukijalta-palstalle tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen toimitus@hattulaan.fi lähettäjätietoineen, jotka jäävät toimituksen tietoon. Pidätämme oikeuden Lukijalta-blogien editoitointiin.

Onko hoitajan tai laitoshuoltajan vika että talous on kuralla?

Paljon on puhetta riittänyt viime päivinä Parolan lukion puolesta, mikä toki on hieno asia. Oma lukio on ehdoton vetovoimatekijä ja samalla myös pitovoimatekijä kunnassa.

Mutta jotta ei menisi ihan lapsi pesuveden mukana pelkästä lukoista puhuttaessa, haluaisin kääntää katseet myös pariin muuhun kohteeseen josta säästöjä aiotaan kaivaa. Eivät ollenkaan vähäpätöisiä seikkoja nekään, päinvastoin. Olemme menossa kohti moneen kertaan pitkin poikin suomea jo koettuja ongelmia.

Viime viikkoina on, onneksi vihdoin, puhuttanut paljon vanhusten- ja vammaistenhoidon kamalat epäkohdat ympäri Suomen. Valtaosa näistä ongelmallisista yksiköistä on todettu olevan yksityisiä palveluntuottajia. Kunnat ovat kilvan yksityistämis-kiimoissaan kilpailuttaneet palveluitaan vain kolikon kuvat silmissään. Laadulla on siinä pelissä nakattu vesilintua aivan liian säännöllisesti. Nyt Hattulassa ehdotetaan ulkoistettavaksi tukipalvelut, pätkääkään ajattelematta mistä ja miten säästöt syntyvät.

Kuten vanhustenhoidossa, en usko myöskään tukipalveluissa säästöjä syntyvän sillä, että työtekijät kuin taikaiskusta ja simsalabim tekisivät yksityisen palveluksessa hommansa jotenkin nopeammin, tehokkaammin ja paremmin. Säästöt tullee kertymään vähemmän henkilöstömäärän käytöstä, heikommista työehdoista ja suoraan sanoen huonommasta työn jäljestä (mistä ei pidä syyttää työntekijöitä kuitenkaan).

Kun kiristetään tahtia ja aikataulua, vaikkapa siivoamisessa, jostain on pakko karsia. Siivotaanko jatkossa siis tiloja harvemmin tai jätetäänkö jotakin osia työstä kokonaan tekemättä? Hoivalaitoksissa esimerkiksi varmasti kynnys sälyttää vaikkapa juuri siivoustyötä hoitohenkilökunnalle kasvaa. Tämä on nähty toteutuvan muuallakin, esimerkiksi Hämeenlinnassa näin kävi kun tukipalveluita esimerkiksi ikäihmisten palveluissa vähennettiin. Laitetaanko Hattulassakin mahdollisena skenaariona hoivalaitoksissa hoitajat moppaamaan lattioita, vaikkapa joka toinen päivä,jotta voidaan ostaa halvemmalla tukipalveluita hieman harvemmin?

Minua, kuten muitakin valtuutettuja lähestyttiin todella ansiokkaalla selonteolla Hattulan kunnan laitoshuoltajien toimesta. Luvan kanssa lainaan heidän omaa kertomaansa työstään kaikkien nähtäväksi ja arvostettavaksi.

”Hattulan kunnan palkkalistoilla olevat laitoshuoltajat työskentelevät useassa toimipisteessä arkipäivisin. Toimipisteitä ovat varhaiskasvatuskeskukset, koulut, kirjasto, liikuntahallit sekä vanhus- ja vammaispalvelut. Ammattitaidolla takaamme hygieeniset ja turvalliset tilat käyttäjille. 

Laitoshuoltajat työskentelevät pääsääntöisesti samassa työpisteessä päivittäin. Näin ollen laitoshuoltajat tuntevat kohteensa hyvin. He pystyvät tarvittaessa muuttamaan päivittäistä siivousrytmiään ja pystyvät reagoimaan mahdollisiin ongelmiin nopeasti. Kaikki kohteemme on mitoitettu ja päivitetty keväällä 2018, sen mukaan henkilöstömäärä on kohdallaan.”

Laitoshuoltajissamme on myös erikoisosaajia, esimerkiksi osaheistä hallitsee kunnan kaikki kohteet ja pystyy näin paikkaamaan esimerkiksi sairauslomia, lyhyelläkinvaroitusajalla. Samoin osalla heistä on hienosti osaamista myös ruokapalveluista, sekä tarvittava hygieniapassi, jolloin heidän työpanoksensa on vieläkin moninaisempi.

Jos päätämme lähteä yksityistämis-hullutteluun mukaan vastassamme on ne tosiasiat, että yksityisten siivousyritysten henkilökunta ei välttämättä ole yhtä pätevää kuin meidän upeat, koulutetut ja jopa yli vuosikymmenen palvelleet ammattilaisemme. Usein näillä yksityisten palkkalistoilla monella työntekijällä on vain siivousalan perustutkinto / ammattitutkinto, joka ei ole yhtä laaja kuin meidän omilla osaajillamme. Yksityiset siivousalan yritykset käyttävät myös paljon vuokratyöläisiä. 

Henkilökuntaa myös kierrätetään enemmän yksityisten firmojen toimesta, joten osaaminen ja paikallistuntemus menetetään. Samoin jos siivousta aletaan, yksityiselle tyypilliseen tapaan, suorittaa esimerkiksi kohteiden ollessa kii ei ole kukaan tarttumassa toimeen nopeasti esimerkiksi norovirus–, täi–, influenssa– tai kihomatoepidemian aikana. Tämä huoli on etenkin siinä kohtaa hyvinkin aiheellinen, jos kunnan kanssa sopimuksen tehnyt firma aikoo pyörittää toimintaa vähemmällä henkilökunnalla tai laajemmalla toimialueella kuin pelkästään Hattulassa ja laatia aikataulut sen valossa.

Jos niin ”hyvin” sitten sattuukin käymään, että oma henkilöstömme siirtyisi tämän yksityisen leipiin, niin esimerkiksi hoitoalalla nähty totuus on usein se, että hetken päästä alkaa yt-neuvottelut. Porukasta osan työpaikka oli sitten siinä pahimmillaan. Yksityisen toimijan tarkoitus kun on, kuten yritystoiminnassa kuuluu, ensisijaisesti tuottaa voittoa omistajilleen ja osakkailleen, kulut minimoiden. Kunta lupailee ettei irtisanomisia ole tulossa, mutta voimmeko me mennä ulkoistaessamme takuuseen ettei työntekijämme vastaanottava yritys aloita pian vaihdoksen jälkeen omia yt-neuvotteluitaan. Melkoista käsien pesua kunnalta mielestäni, ”ei me (irtisanota) mutta ne muut. ”

Toinen huolestuttava ajatus on henkilöstön 5 pv:n palkattomat vapaat. Ihanko todella nykyisessä vanhustenhoidon tilanteessa ja sen mediaryöpytyksen myrskynsilmässä Hattulan kunta haluaa esimerkiksi jokaisen lähi– ja perushoitajansa olevan 5 pv pois töistä? Tällaisen palkattoman ideahan on ettei sitä tietenkään paikata sijaisella. Todellako meillä on niin paljon maan keskiarvoa paremmat hoitajamitoitukset ja helpompi hoitoiset vanhukset että voimme edes ehdottaa, että jokainen hoitaja vähentää työpanostaan 5 pv? Toki nämä ilmaiset lomat koskevat montaa muutakin ammattiryhmää, mutta hoitoalan vallitsevassa tilanteessa tämän on todella huolestuttavaa. Valtakunnan tasolla ajetaan hoitajamitoituksen nostoa 0,7 hoitajaan per vanhus, mutta Hattulassa ollaan valmis tekemään juuri päinvastoin.

Näinkö vähän kunta arvostaa vanhuksiaan, lapsiaan ja muita hoivaa ja hoitoa tarvitsevia asukkaitaan? Ei se niin justiinsa ole jos teiltä hoitajat laitetaan puoli pakolla palkattomille. Eikö meillä esimerkiksi ikäihmiset ansaitse vuoden jokaisena päivänä yhtä hyvää hoitoa? Vai heidänkö hyvinvoinnistaan ja työntekijöiden työssäjaksamisestaanko on ok leikata kunnan talous kuntoon?

Nämä ”vapaaehtoiset palkattomat” ovat myös sangen tehoton tapa saada varmoja säästöjä. Nyt jo ammattiliitot, täysin oikeutetusti, ovat informoineet jäseniään ettei pakollisia palkattomia ole jos kyse ei ole lomautuksesta. Työntekijän ei ole mikään pakko pitää näitä vapaaehtoisia palkattomiaan ja ymmärrän itsekin pienituloisena lähihoitaja, ettei monellakaan kollegalla ole varaa antaa viiden päivän liksaansa ilmaiseksi. Ei edes kunnan paniikkiratkaisun pönkittämiseen.

Aikalisä nyt! Emme sentään ole vielä konkurssissa tai sen partaalla. Onko meidän pakko toimia silti kuin olisimme Titanicin kannella taistelemassa viimeisestä pelastusveneestä? Jos kunnan ongelmat eivät ole esim. hoitajien ja laitoshuoltajien syytä, miksi lähdemme heitä siitä rankaisemaan?

Hanna Jokinen

Kunnanvaltuutettu (vas.), elinvoimajaoston jäsen, Vanhusneuvoston varapj.