Lukijalta-blogi on Hattulaan.fi-lehden yleisönosasto. Kirjoituksia voi kommentoida alla olevaan kommenttikenttään. Toimitus moderoi kommentteja. Lähetä Lukijalta-palstalle tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen toimitus@hattulaan.fi lähettäjätietoineen, jotka jäävät toimituksen tietoon. Pidätämme oikeuden Lukijalta-blogien editoitointiin.

PEKKA JÄRVI: Hattulalaisten haaveet kaatuvat tai sitten ei

Vuosikymmeniä sitten hattulalaisten haaveena oli oma akateemisiin opintoihin ohjaava koulu, joka silloin tunnettiin nimellä oppikoulu, jonka kolme viimeistä luokkaa tunnetaan nykyään lukiona. Tuumasta toimeen ja rahoitus hankittiin joidenkin hattulalaisten henkilökohtaisilla pankkitakauksilla sekä erilaisilla talkoilla ja keräyksillä.

Näiden rohkeiden ja ennakkoluulottomien hattulalaisten ansiosta nyt jo 50 vuotta hattulalaiset ylioppilaat ovat valkolakkinsa kotikunnassaan saaneet. Lukiosta on kehittynyt osa hattulalaista identiteettiä. Hattulalaiset nuoret ovat yhdessä saaneet opiskella ja kasvaa hattulalaisiksi omassa kunnassa.

Siksi ei ole mikään yllätys, että suunnitelmat lukion lakkauttamisesta ovat saamassa hattulalaiset liikkeelle ennen näkemättömällä tavalla. Tämä herääminen on nähtävä ehdottoman positiivisena asiana. Ehkä heräämme muissakin asioissa ennen kuin on myöhäistä.

Toimivan talouden edellytys niin kunnissa, yrityksissä kuin perheissä on, että tulot ovat menoja suuremmat. Hyvään talouteen kuuluu kustannusten jatkuva tarkastelu sekä turhien menojen karsiminen. Ennen kaikkea talouden ja toiminnan vahvistamiseen kuuluvat uusien mahdollisuuksien ennakkoluuloton etsiminen ja olemassa olevien tulonlähteiden vahvistaminen.

Terveessä toiminnassa on jatkuvasti kasvuvaiheessa olevia projekteja, jotta positiivinen pöhinä säilyy. Tätä työtä yritti joitakin vuosia sitten tehdä Hattulan kunnan kehittämistyöryhmä, missä lähinnä kunta ja yrittäjät yhdessä pyrkivät löytämään kuntaan positiivisesti vaikuttavia toimia.

Itsekin olin prikaatin komentajana mukana tuossa työryhmässä. Tuolloin suunniteltiin biovoimaloita, liikenneympyrää Parolan keskustaan, jouluvaloja, viihtyisämpää kyläkeskustaa ja monia muita suuria ja pieniä asioita.

Noista suunnitelmista ei moni ole toteutunut, mutta se ei tarkoita kehittämisryhmän olleen turha. Mikäli mitään ei suunnitella, mitään ei kyllä toimeenpannakaan. Kehittäminen on pitkän aikavälin toimintaa, missä vaaditaan kärsivällisyyttä, rohkeutta ja mielikuvitusta.

Tulevaisuuden kannalta on uuden kehittäminen vähintään yhtä tärkeää kuin vanhan toiminnan karsiminen. Mikäli keskitytään vain karsimiseen, on edessä hiljainen näivettyminen.

Viime syksynä kiireellä kaavaillut veronkorotukset eivät menneet läpi ja Hattulan kunnan talouden tasapainotusryhmän epäkiitolliseksi tehtäväksi on tullut säästökohteiden etsiminen. Vallitsevassa tilanteessa säästökohteiden etsiminen ei ole mitenkään ihmeellistä tai tuomittavaa.

Työryhmän jäseniä on turha syyttää heille siunaantuneesta tehtävästä. Kukaan heistä tuskin mielellään kyseistä listaa on ollut laatimassa.

Ehkä työn suoritustapaa voi arvostella siitä, että ainakin viestintä on pahasti epäonnistunut. Erityisesti lukion lakkauttamisesityksen kohdalla tämä on tullut esille. Lehtitietojen perusteella asia tuli ”puun takaa” jopa lukion rehtorille ja koulutuskuntayhtymän johtajalle, saati sitten meille veromme omaan kuntaan maksaville hattulalaisille.

Pahimman yllätyksen kokivat kuitenkin juuri yhteishakuun valmistautuvat hattulalaiset nuoret vanhempineen – pitääkö suoraan hakea Hämeenlinnaan vai peräti Lammille lukiopaikan saamiseksi? Heidän kannaltaan ajoitus on pahin mahdollinen.

Nyt olemme tilanteessa, missä housut tai ainakin sukat ovat kastuneet. Syyttelyllä tai kinaamisella tästä ei eteenpäin päästä. Pitää löytää vaihtoehtoja, kuten jotkut ovat jo kuuluttaneet. Niitä varmasti on, mutta niiden kertominen kuntalaisille kangertelee.

Nuoret ovat jo alkaneet toimimaan mielenilmauksineen sekä ehdottamalla kunnallista kansanäänestystä lukion kohtalosta. Mahdollisen kansanäänestyksen lopputuloksen ennustamiseksi ei tarvitse olla kummoinen ennustaja – kuntalaiset haluavat oman lukion säilyvän. Lukio on osa kunnan elinvoimaa.

Koska leikkauslistaa ei varmasti ole laadittu huvikseen, minua ainakin Hattulaan verot maksavana kiinnostavat vaihtoehdot ja hintalappu lukion säilyttämiseksi. Kinastelu siitä lakkautettiinko Parolan lukio periaatteellisesti jo 2013, ei asiaa eteenpäin vie.

Lukion noin 400.000 euron vuotuinen tukiraha on Hattulan kunnan budjetissa pienehkö osuus. Sen kattaminen muuttotappiokunnassa on toki haasteellista, eikä hulevesimaksuakaan voi enää paljoa korottaa. Mikäli lukion säilyminen edellyttää jossain vaiheessa 2,5 miljoonan euron rakennusinvestointeja, niin olisi se kuitenkin investointi Hattulan tulevaisuuteen.

Keskusteluissa nousee varmasti esille viime syksyiseen tapaan veronkorotukset. Niistä ei kukaan luonnollisesti pidä, mutta lukion lakkauttaminen tuntuu ainakin minusta vielä pahemmalta vaihtoehdolta.

Enää tuskin täytyy yhdenkään hattulalaisen käydä henkilökohtaisesti takaamassa lukion edellyttämät vekselit, mutta samaa yhteishenkeä, uskallusta ja ennakkoluulottomuutta kyllä kaivataan nyt kuin tuolloin 60 vuotta sitten.

Lukion lakkauttamisella sahattaisiin sitä oksaa, missä itse istumme ja pudotus tulee aikanaan ihan varmasti ja se voi olla kova. Jos asiat vielä joskus (kuten uskon) kehittyvät taas parempaan suuntaan, voi löytyä jopa niin rohkea poliitikko tai virkamies, joka esittää vuorostaan verojen kevennystä (vaikka väliaikaisesti).

Pekka Järvi

Rehtori, eversti evp, Parolan lukiolainen 1979–82, hattulalainen

1 kommentti

1. 
   Sivistyksen puolesta:

   Kiitos Pekka Järvi viisaasta kirjoituksestasi.
   Lukion lähteminen näivettää myös yläkoulua, koska
   osa opettajista opettaa sekä lukiossa, että yläkoulussa. Lukion opettajat hakeutuvat varmaan Hämeenlinnaan päin. Parolan lukio on tehnyt vuosikausia loistavaa työtä ja esim. Tampereen tekniseen yliopistoon on Parolasta jatkettu joka vuosi isolla joukolla.

    
   12.02.2019 23:00 Vastaa