Yksityisen ja julkisen yhteistyötä asiakkaiden hyväksi
Verovaroin kustannettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla. Yksityiset sote-tuottajat osallistuvat palveluiden tuottamiseen hyvinvointialueiden kanssa tekemiensä ostopalvelusopimusten tai hyvinvointialueiden myöntämien palveluseteleiden kautta.
Yksityisen sektorin osuus julkisesti järjestetyistä sote-palveluista on sosiaalipalveluiden osalta noin 38 %. Terveyspalveluissa tämä luku on merkittävästi pienempi.
Terveyspalveluissa yksityisen sektorin osuus on valtaosin muutoin kuin verovaroin kustannetuissa palveluissa kuten työterveydenhuollossa merkittävä.
Kanta-Hämeen alueella yksityisen sektorin osuus ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on arviolta puolet. Merkittävässä määrin ulkoistettua palveluntuotantoa on myös esimerkiksi lastensuojelussa.
Palveluita tuottavat sadat pienet ja keskisuuret yritykset ja järjestöt sekä muutamat suuremmat valtakunnalliset palveluntuottajat.
Oma Hämeen ensimmäinen vuosi kului pitkälti hallinnon rakenteiden kehittämiseen.
Palveluverkkokysymyksiin ja palveluiden tuottamistapoihin liittyvää keskustelua ei aluevaltuustossa ole vielä aloitettu ja sen aika on tulevaisuudessa.
Erityisen tärkeää on, että palveluverkkoon liittyvää keskustelua käydään sekä kuntalaisten että palveluntuottajien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja avoimesti. Tavoitteena tulee olla asiakkaiden ja potilaiden etu ja palveluiden oikea-aikaisen saatavuuden turvaaminen.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ainoa ns. kokonaisulkoistus löytyy Hattulasta. Terveystalo on tuottanut Hattulan terveysaseman palvelut kesästä 2020 lähtien ja sopimus päättyy 2023. Kyse on perusterveydenhuollon palveluista.
Ulkoistus on tuonut Hattulaan paljon digipalveluihin ja terveysdatan hyödyntämiseen liittyvää osaamista. Nyt voimassa olevan sopimuksen päättyessä tulee hyvinvointialue käynnistämään mitä todennäköisimmin uuden kilpailutuksen ja sitä kautta ulkoistettua toimintaa voidaan hyödyntää tarpeen mukaan muuallakin.
Oma Hämeen alkutaival on ollut rahoituksen osalta haasteellinen kuten muillakin hyvinvointialueilla. Talousarviomme vuodelle 2023 on hieman yli 30 meur alijäämäinen.
Väestön ikääntyessä palveluita pitää tuottaa nykyistä enemmän ja valtio on luvannut korvata vain 80 % palvelutarpeen kasvun aiheuttamista kustannuksista. Jo tällä hetkellä alueella on tekijöistä pulaa, ja palveluiden odotusajat ovat osin pitkät. Kaikki nämä ja monet muut asiat ovat isoja tulevaisuuden haasteita, jotka hyvinvointialueella on nostettava pöydälle kokonaisvaltaiseen tarkasteluun.
Eräs keino varmistaa palveluiden saatavuutta ja laatua on käyttää julkisen tuotannon rinnalla yritysten ja järjestöjen palveluita. Hyvä julkisen ja yksityisen yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Yksityinen sektori on ketterä kehittäjä mm. digitaalisissa palveluissa ja toiminnan ohjauksessa. Parhaat hedelmät yhteistyöstä saadaan, kun pidämme palveluiden järjestämisen joustavana ja tarkkailemme palveluiden todellisia tuotantokustannuksia yhteneväisin mittarein tuottipa palvelut yksityinen toimija tai hyvinvointialue.
Verovarojen tehokkaasta käytöstä hyötyvät kaikki. Se tekee, ken parhaiten osaa, on hyvä periaate myös sotessa!
Aino Närkki
Aluevaltuutettu (Hämeen Kokoomus)
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Jätä vastaus
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.