Perjantai 15.10.2021
Nimipäivät: Helvi, Heta
Hämeenlinna
Melkein pilvistä
4°C
Tuuli: 8 m/s LEL
 

Historiallinen rakennuspäätös työllistää myös kotikunnassa

Kunnan taloutta on laitettu säntillisesti ojennukseen kasvavaa velkataakkaa ajatellen. Edellisestä uuden koulutalon rakentamisesta Hattulaan on kulunut nelisenkymmentä vuotta. Hurttalan koulun purkamista ja uuden rakennuksen nimeämisprosessia sekä valmistelun tyylipisteitä lukuun ottamatta valtuusto on yksimielinen uuden monitoimitalon, Juteinikeskuksen rakentamisesta Hattulaan.

Siinä muutamia reunamerkintöjä, kun Hattulan kunnanvaltuusto keskiviikkona 12. marraskuuta teki yhden kunnan lähihistorian tärkeimmistä päätöksistä, päätti aloittaa noin 12,5 miljoonan euron rakennushankkeen, jonka kustannukset on jyvitetty vuosille 2015 ja 2016. Pääurakoitsijaksi hankkeessa valittiin Tampereella päätoimipaikkaansa pitävä Pohjola-Rakennus Oy. Pääurakan hinta on vajaat 9,4 miljoonaa euroa. Runsaan 1,5 miljoonan euron sähköurakan tekee hattulalainen Sähkö-Uotila Oy.

Yrittäjä Pertti Uotilan mukaan urakan saaminen tietää töiden alkamisen yhteydessä sitä, että ainakin kaikki omat, nyt lomautettuna olevat työntekijät voidaan kutsua takaisin töihin.

– Olemme olleet tekemässä Hattulaan monia isoja julkisia rakennuksia ja esimerkiksi Kalvolan koulukeskuksen sähköurakan kymmenisen vuotta sitten, joten tämän kokoluokan urakka ei sinänsä ole meille uutta. Varmasti töissä käytetään myös alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita, Uotila sanoo.

Osaurakoista lähiseudulle meni runsaan 0,8 miljoonan euron putkiurakka, jonka toteuttaa hämeenlinnalainen YHR-Putkitus Oy.

Ryhmäpuheenvuorot päätöspykälässä käynnisti kokoomuksen Arto Viljanen. Hänen mukaansa kokoomuksen kaikki paikalla olleet valtuutetut olivat hankkeelle myönteisiä.

– Erityisesti ilahduttaa, että rahoittamisen edellytykset on selvitetty näin hyvin, Viljanen kiitteli.

Keskustan Pentti Pietiläkin oli monitoimitalon rakentamisen kannalla, mutta hän vastusti Hurttalan koulun purkamista. Sisäilmaongelmista kärsivän Hurttalan kohtalo on kytketty Juteinikeskukseen siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kunnalle 1,53 miljoonan euron avustukset, josta 0,78 miljoonaa euroa on oppilaitoksen sisäilma- ja kosteusvaurioavustusta ja 0,75 miljoonaa euroa liikuntatila-avustusta. Avustusten maksaminen edellyttää hankkeen aloittamista vuonna 2014 ja Hurttalan koulun purkamista.

Pietilä kritisoi sisäilmaongelmia muoti-ilmiöksi ja ehdotti, että avustusta suunnataan Hurttalan korjaamiseen eikä purkamiseen.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola (kok.) sanoi, että Pietilän esitys voisi tietää sitä, että kunta jäisi vaille 1,5 miljoonan avustuksia.

– Tiedämme myös, että Hurttalassa on sisäilmaongelma ja rakennus on 90-prosenttisesti korjauskelvoton, Ventola lisäsi.

Perussuomalaisten Seppo Söderlund sanoi aluksi kannattavansa uuden koulun rakentamista.

– Kyse on siitä, annetaanko Rämölle ja Ventolalle tyylipisteitä vai tuomitaanko hyppy kaatuneeksi, Söderlund jatkoi.

Hän arvosteli muun muassa vaihtoehtoisten toteuttamismallien puuttumista ja kustannusarvion kasvua parissa vuodessa noin 8 miljoonasta yli 12 miljoonaan.

Söderlund myös esitti sen suuntaisia puheita, että virkamiesjohto olisi kertonut luottamushenkilöille muunneltua totuutta muun muassa hankkeen rahoituskuvioista. Kunnanjohtaja Heidi Rämö puolustautui kertaamalla, että 8 miljoonan summa on mainittu edellisen valtuuston hyväksymässä kiinteistöohjelmassa.

– Kokous oli sama, jossa valtuusto päätti valita minut kunnanjohtajaksi. On kyseenalaista, että esitätte tällaista, olemme täydellä sydämellä tehneet virkamiestyötä. En allekirjoita tällaisia väitteitä, että olemme puhuneet muunneltua totuutta, Rämö sanoi.

Myönteisiä huomioita Juteinikeskuksen aloittamisesta esitti muun muassa kestävyysjuoksijana kunnostautunut Kari Virtanen (kesk.).

– Urheilumiehenä olen iloinen, että liikuntahalli ollaan vihdoin saamassa. Hallia on puuhattu minun muistini mukaan noin 30 vuotta. Itse olen harrastanut urheilua 30–35 vuotta ja urheilupaikat Hattulassa ovat olleet niin huonot, että askelet on ollut pakko suunnata Hämeenlinnaan.

Virtasen ryhmätoveri Pirkko Lokinperä sanoi odottavansa, että nyt saadaan nykyaikainen koulu, jossa pystytään toteuttamaan vuonna 2016 voimaan astuvaa uutta opetussuunnitelmaa. Tällä hän viittasi muun muassa opetustilojen muunneltavuuteen ja joidenkin kritisoimaan ”perinteisten” luokkatilojen puuttumiseen.

Mikko Myllymäki (kesk.) taas kysyi, miksi koulun nimeksi päätettiin sivistyslautakunnassa Juteinikeskus eikä nimiäänestyksessä eniten ääniä saanut Jaakko Juteinin koulu.

– Esittelijä teki tämän nimiehdotuksen ja se hyväksyttiin, muuten olisimme saaneet äänestää koko yön eri ehdotusten välillä, totesi valtuutettu, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Heimo Miettinen (kd.) joka myös ilmoitti kannattavansa rakentamista.

Teija Vekka-Pirhonen (kok.) muistutti, että kyläkoulujen lakkautusten yhteydessä on lupailtu uutta koulua.

– Toivoisin, että se nyt myös tulisi. Edellisestä uudesta koulusta Hattulaan alkaa olla nelisenkymmentä vuotta, huomautti Vekka-Pirhonen, joka Lokinperän tapaan sanoi arvostavansa uudenaikaisia tilaratkaisuja.

– Koulumaailmassa on vuosikymmenet harrastettu tasapäistämisen kulttuuria, jossa oppilaat istuvat kiltisti pulpeteissaan.

Keskustelussa tuotiin esiin myös kriittisiä näkemyksiä hankkeen suurellisuudesta pieneen kuntaan ja koulutuksen keskittämisestä Parolaan. Myös Hurttalan koulun purkamisen tarpeellisuudesta käytiin pitkähkö keskustelu. Jiri Kattelus (kok.) totesi, että koulu on siinä tilassa, että se vain on lyötävä matalaksi. Uutta monitoimikeskusta hän ennakoi Parolan keskustan vilkastuttajaksi. Aarre Lindeman kysyi, onko valtuusto valmis vastaamaan Hurttalassa työskentelevien terveydestä, jos rakennusta ei pureta.

Pentti Pietilän ehdotus siitä, että Hurttalan koulua ei pureta, hävisi äänestyksessä luvuin 31–4.

Hattulan kunnanvaltuusto siis päätti rakentaa Hurttalan kylän Päivärinteen tilalle monitoimitalon, johon tulee 1.–6.-luokkien ja varhaiskasvatuksen lisäksi aamu – ja iltapäiväkerho, kirjaston toimintaa, nuoriso- ja liikuntatoimen ja kolmannen sektorin, kuten 4H:n kerhoja sekä Sibelius-opiston järjestämää taiteen perusopetusta. Koulusta tulee kaksisarjainen, uusien opetussuunnitelmien vaatimusten mukainen ja yhteisopettajuutta tukeva.

Kouluun sijoitetaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden erityisluokat, joiden seudullisesta yhteiskäytöstä on neuvoteltu. Lisäksi Panssariprikaati on sitoutunut vuokraamaan monitoimitalon liikuntatiloja.

Juteinikeskuksen on määrä olla käytössä 1.6.2016 mennessä.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.