Kunnat soten jälkeen?

Mediassa ja yleisessä kansalaiskeskustelussa on ollut kovasti pörinää ”suuren soten” ympärillä. Ymmärrän täysin ihmisten kiinnostuksen ja mahdollisen epävarmuuden liittyen esimerkiksi palvelujen järjestämiseen, laatuun ja saatavuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat niin keskeinen osa ihmisen arkea, että kajoaminen niihin herättää väistämättä voimakkaitakin tunteita. Ajoittain kiihkeää keskustelua on herännyt myös siitä, mikä on kuntien rooli tulevaisuudessa. Kärjistetysti voisi todeta, että kuntia pidetään sote-uudistuksen jälkeen helposti merkityksettöminä. Tämä on kohtuuton toteamus.

Kuntien rooli on voimakkaassa muutoksessa, kuten olen kolumneissanikin useasti kirjoitellut. On selvää, että sote-uudistuksella on vaikutuksensa, mutta toteamus siitä, ettei kunnilla olisi mitään virkaa tämän jälkeen on virheellinen ja – meidän kaikkien kannalta – hyvä niin. Moni kunta on jo nyt tyystin ulkoistanut nämä palvelunsa. Tärkeintä on, että palvelut ovat saatavilla ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Ajat muuttuvat, toimintaympäristö muuttuu ja niin myös kunnat kulkevat tässä kehityksessä mukana. Kuntien on pohdittava hyvinkin analyyttisesti omaa tulevaisuuden rooliaan ja tämä työ kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jotta kyettäisiin vastaamaan kuntakentällä kiristyvään kilpailuun.

Aikaisemmissa kolumneissani olen viitannut myös erilaisiin kuntarooleihin, joita varsinkin akateemisessa keskustelussa on nostettu esille. Näitä ovat esimerkiksi ympäristöasioihin, kuntalaisaktivismiin ja elinvoimakysymyksiin kytkeytyvät roolit. Elinvoima on käsitteenä varmasti tuttu, mutta sisältää niin paljon valjastamatonta pohdintaa sekä potentiaalia, ettei käsitettä osata vielä laajemmalti Suomen kuntasektorilla kytkeä kuntien tehtäväkenttään mukaan. Näkisin, että nimenomaan elinvoimakysymyksissä piilee tulevaisuuden kuntien ydin. Elinvoima ei tarkoita pelkästään elinkeinopolitiikkaa vaan kytkee alleen monia eri tehtäväalueita. Se on hyvin laveasti todettuna lähes kaikenlaista toimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä paikallista elinvoimaa, kilpailukykyä sekä kuntalaisten aktiivisuutta ja hyvinvointia. Tämä on paljon enemmän kuin sosiaali- ja terveyspalveluita. Esimerkiksi Hattulassa on panostettu kulttuuriin ja sivistykseen huomattavasti jo Juteinikeskuksen muodossa, meillä on aktiivista harrastustoimintaa ja Merve bioenergiasuunnitelmineen, johon on ladattu odotuksien lisäksi myös paukkuja. Matkailupalvelut ja siihen kytkeytyvä seutuyhteistyö ovat keskeisessä asemassa ja tekninen infrastruktuuri on perinteinen tärkeä kehittämisen osa-alue. Olemme lisäksi osa HHT-kasvukäytävää, jonka suunnaton potentiaali on vasta hiljalleen avautumassa ja jossa ollaan aktiivisesti mukana jatkossakin. 4.11. avataan Parolantiellä NASTA-lähiötupa, jonka tarkoituksena on osallistaa ja aktivoida kuntalaisia, kasvattaa sosiaalista pääomaa. Tekemistä kyllä riittää tulevaisuudessakin ja hyvä niin, hattulalaisten ja Hattulan kunnan vuoksi. Yksi suurimpia muutoksia tulee olemaan se, että kuntalaisten oma panos elinvoiman turvaamisessa kasvaa.

Launo Haapamäki, viestintäkoordinaattori