Perjantai 29.03.2024
Nimipäivät: Jouni, Joni, Joonas, Joona, Jonne

Tuuli:
 

Hämeen Poliisi kohtasi viime vuonna rikollisuuden kasvun

Poliisilla on myös vesiliikenteen valvontaan soveltuvaa kalustoa. Kuva: Poliisi.

Kun yhteiskunnassa tapahtuu muutos, sivuaa se aina tavalla tai toisella poliisin toimialaa.

Vuotta 2020 leimaa koronapandemia. Vaikka poliisi ei ole päätoimija pandemian vastaisissa toimissa, kosketti korona Hämeen poliisia näkyvimmin Uudenmaan sulun Puomi-operaatiossa.

Eri rikoslajit ja häiriötyypit poikkeavat toisistaan niin paljon, että yhteiskunnan kriisi lisää joissakin rikoslajeissa tapauksia ja joissakin niitä vähentää. Rikos tarvitsee tapahtuakseen motivoituneen tekijän, uhrin ja tilaisuuden.

Rikokset ja häiriöt siirtyivät kaduilta koteihin. Kotoa käsin tehtävissä olevat rikokset kasvoivat kuten nettipetokset.

Jostain syystä törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset lisääntyivät ilmiön koskiessa koko maata. Loppusaldona poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrä kasvoi.

Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset leimasivat vuotta

Vuotta 2020 leimasi lisääntyneet törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset.

Suuret ylinopeudet ja vakavat liikennerikokset ovat lisääntyneet, samoin kuin ajokieltoihin johtavat nuorten kuljettajien vakavat ylinopeudet ja muut liikennerikokset.

Myös huumausaineiden ja päihteiden käyttö liikenteessä on lisääntynyt. Rattijuopumuksista huumerattien osuus vakiintui noin puoleen tapauksista.

Rikosperusteisia ajokieltoasioita käsiteltiin vuonna 2020 yhteensä 2625 kpl, mikä on 25 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.

Kun otetaan huomioon myös muut ajo-oikeuspäätökset (terveysperusteiset ajokiellot, toistuvat rikkomukset, vakavat piittaamattomuudet jne.), oli ajo-oikeuspäätösten kokonaismäärä Hämeessä yli 7000 kpl, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna.

Aktiivisella näkyvällä valvonnalla vaikutusta lähiöturvallisuuteen

Valvonta- ja hälytystoiminta onnistui kokonaisuudessaan hyvin vuonna 2020. Katuturvallisuusindeksi parani edellisvuodesta.

Poliisin oma-aloitteinen aktiivisuus heijastui poliisin näkymisessä häiriöalttiilla paikoilla ja puuttumisina ei-toivottuun käyttäytymiseen liikenteessä.

Rattijuopumukseen ja törkeään liikenneturvallisuuteen syyllistyneitä oli enemmän kuin vuonna 2019.

Kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuus parani. Kiireellisille A-tehtäville ehdittiin reilu puoli minuuttia edellisvuotta nopeammin.

Katu- ja lähiöturvallisuutta pidettiin tehokkaasti yllä poliisin aktiivisella näkymisellä häiriöalttiilla alueilla.

Tämä osaltaan vaikutti siihen, että yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt ja vahingonteot vähenivät.

Toki myös koronarajoituksista johtunut ihmisten liikkuvuuden väheneminen ilta- ja yöaikaan vaikutti edellä mainittuun myönteiseen tulokseen.

Hälytystehtävien kokonaismäärässä oli lisäystä samoin kuin kotihälytysten määrässä.

Rikosten määrä lisääntyi Hämeessä

Hämeen poliisille ilmoitettiin vuonna 2020 rikoslakirikoksia (pl liikennerikokset) 13 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna ja tutkinta-aika nousi 132 vuorokaudesta 141 vuorokauteen.

Kehityssuunta on pitkälläkin aikavälillä tarkasteltuna poikkeuksellinen. Osaltaan ilmiötä selittää ns. Vastaamo-jutut, joita Hämeen poliisilaitokseen kirjattiin lähes 1000 kappaletta.

Vastaamo-jutut selittävät myös kiristysrikosten määrän suurta kasvua vuonna 2020.

Omaisuusrikokset Hämeessä lisääntyivät 14 %. Vuonna 2020 poliisin tietoon tuli 18 063 tapausta.

Omaisuusrikoksista petosrikokset lisääntyivät eniten. Vuonna 2020 petosrikoksia kirjattiin noin 18 % enemmän kuin vuonna 2019.

Petosrikoksista suurin osa oli netissä tehtyjä, joista taas suurin osa oli ns. tilauspetoksia. Tilauspetosten määrä laskenee vahvan tunnistamisen tulemisen myötä.

Asuntomurrot vähenivät 9 %, kun taas vapaa-ajan asuntomurrot lisääntyivät lähes 8 %.

Asuntomurtojen vähenemiseen liittynee koronarajoitusten myötä rajat ylittävän rikollisuuden vähenemiseen.

Ilmoitetut talousrikosjutut lisääntyivät 64 %. Talousrikosten määrää nostaa 50 rikoksen sarja liiketoiminnassa tehtyjä petoksia. Rikoshyötyä saatiin takaisin 1,41 miljoonaa euroa.

Huumausainerikollisuudella vaikutusta monien muiden rikosten määriin

Hämeen poliisilaitokselle ilmoitettujen kaikkien huumausainerikosten määrä kasvoi 5,5 %.

Huumausainerikosten määrän kasvuun vaikuttaa osittain valtakunnalliseen nettihuumekaupan tutkintaprojektiin osallistuminen.

Projekti liittyi Tullin ulkomailla tekemän anonyymipalvelimen ”Silkkitie” kotietsinnän tietojen perusteella suomalaisten ostajien ulkomailta tekemistä huumausainehankinnoista. Hämeen poliisissa tutkittiin Silkkitie-juttuja lähes 250.

Sekä Päijät-Hämeen että Kanta-Hämeen alueen huumausainerikollisuuteen vaikuttavat merkittävästi alueella toimivat järjestäytyneet rikollisryhmät.

Hämeen alueella tyypillisesti vakavampaan huumausainerikollisuuteen liittyvät pahoinpitelyrikokset, omaisuusrikokset ja ampuma-aserikokset sekä erityyppiset tietoverkoissa tapahtuvat petosrikokset.

Petokset tehdään tietoverkossa ja ne vaihtelevat yksinkertaisista tilauspetoksista aina monimutkaisempiin kokonaisuuksiin, joihin kuuluu identiteettivarkauksia joko yksityis- tai oikeushenkilöön kohdistuen.

Ampuma-aseet ja räjähteet liittyvät kiinteästi huumausainerikoksiin. Huumausainerikoksiin liittyvissä kotietsinnöissä löydetään usein ampuma-aseita, patruunoita tai räjähdysaineita.

Uhkaa aiheuttavia henkilöitä ohjataan oikean avun piiriin

Hämeen poliisilaitoksen uhkaryhmän toiminnan tavoitteena on tunnistaa huolta aiheuttavia henkilöitä ja uhkia sekä käsitellä näihin liittyviä vihjeitä.

Uhkaryhmä on tunnistanut useita huolta aiheuttavia henkilöitä, joiden käyttäytymisen tai elämäntilanteen johdosta on herännyt erityinen huoli.

Poliisin tavoitteena on mahdollisimman varhainen ja riittävän tehokas puuttuminen väkivaltaan ja sen uhkaan.

Henkilöitä ohjataan oikean avun piiriin ja edistetään elämänhallintaa tukevia seikkoja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Keskeistä on arvioida minkälaisen uhkan henkilö itselleen tai muille tuottaa.

Ulkomaalaisvalvonta selvitti aktiivisesti maassa oleskelun edellytyksiä

Hämeen poliisilaitoksen ulkomaalaistutkinnassa suoritettiin turvapaikkatutkintaa vajaa 200 kertaa (174).

Maasta poistamisen täytäntöönpanoja oli vuoden kuluessa noin 100 (94). Laitonta maassa oleskelua torjuttiin ulkomaalaisvalvonnan avulla selvittämällä aktiivisesti maassa oleskelun edellytyksiä.

Koronarajoitukset vaikuttivat lupapalveluiden suoritusmääriin

Poikkeuksellinen vuosi näkyi erityisesti lupapalveluiden asiakas- ja suoritemäärissä.

Käyntiasiakkaiden määrä Hämeen poliisilaitoksen toimipisteissä tipahti edelliseen vuoteen verrattuna noin 20 000 asiakkaalla.

Vuonna 2019 asiakkaita kävi reilu 70 000, kun vuonna 2020 määrä jäi 50 000:een.

Tarvetta passien ja henkilökorttien hakemiselle tai uusimisille ei ollut koronarajoitusten vuoksi, mikä selittää suurelta osin asiakasmäärän vähenemisen.

Esimerkiksi matkustusasiakirjoja haettiin noin 30 000 kpl vähemmän kuin vuonna 2019 (81527 kpl vs. 52278 kpl).

Erityisen tyytyväisiä Hämeessä ollaan ajanvarausten käyttöasteen kasvuun, miltä osin tavoite ylitettiin. Käyntiasiakkaista 62 % varasi ajan etukäteen, kun tavoite oli 50 %.

Korona ei vaikuttanut kuitenkaan turva-alan lupien ja muiden lupien (esim. pienkeräykset, yleisötilaisuudet, ilmoitukset räjäytystöistä ja ilotulituksista) kokonaismäärään suuresti.

Vaikka yleisötilaisuuksia ei järjestettykään käytännössä lainkaan, haettujen lupien yhteismäärä pysyi lähes samana. Vuonna 2020 lupia haettiin 1584 kpl (1601 kpl).

Aselupa-asioita käsiteltiin huomattavasti aiempaa enemmän

Aseasiat työllistävät poliisia yhä enemmän. Aselupahakemuksia haettiin vuoteen 2019 verrattuna 13,8 % enemmän.

Asevalvonnan peruutus- ym. toimenpiteitä tehtiin 68,5 % enemmän edellisvuoteen verrattuna.

Väestön ikääntyminen ja esimerkiksi sen myötä tuleva terveydentilan heikentyminen näkyy toimenpiteissä tehokkaan lupavalvonnan lisäksi.

Poliisi kantaa huolta lasten ja nuorten pahoinvoinnista

COVID-19 pandemia mullisti arjen viime vuonna. Tämä näkyi selvästi myös poliisin toiminnassa. Rajoitusten takia ihmisten liikkuminen väheni, minkä seurauksena myös julkisilla paikoilla tehtyjen pahoinpitelyjen määrä laski. Sen sijaan poliisin hälytystehtävät painottuivat kotiosoitteisiin. Erityisesti niin sanotut metelikeikat lisääntyivät, kun ihmiset eivät päässeet ravintoloihin viettämään iltaa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi on pannut huolestuneena merkille perheväkivallan ja ilmoittamatta jääneiden rikosten kasvun, lasten ja nuorten ahdistavan tilanteen sekä ihmisten yleisen pahoinvoinniin.

Pandemian aikana poliisin tietoon tulleissa tapauksissa erityisesti ovat lisääntyneet huumeiden käyttö, liikennekaahailu sekä tietoverkkorikollisuus.

– Poliisin strategisissa tavoitteissa rikosten ja häiriöiden ennalta estäminen korostuu. Poliisi panostaa erityisesti lasten ja nuorten asioiden hyvään hoitoon ja on pandemiavuonna kantanut korostetusti huolta nuorten tilanteesta, Kolehmainen korostaa.

Pysähdy!-kampanja rohkaisee hakemaan apua

Kolehmaisen mukaan poliisi onkin nostanut prioriteeteissä korkealle Ankkuritoiminnan ja moniviranomaisyhteistyön, joita molempia on pystytty kehittämään.

Poliisin yhteistyöverkostoon kuuluu myös etsivä nuorisotyö. Kuva: Poliisi.

– Monta huolestuttavaa tapahtumaa on myös saatu estettyä ennalta someseurannan ja yhteiseen keskusteluun osallistumisen keinoin. Poliisin viestittyä samoja kanavia pitkin on häiriöalttiin tapahtuman järjestämisestä saatettu luopua kokonaan.

Samoin Ankkuritoiminnasta on saatu monia hyviä onnistumisia, joissa kokonaisvaltainen tilanteeseen puuttuminen on muuttanut huolestuttavan kehityksen suuntaa.

Poliisi käynnistikin yhteistyössä sidosryhmien kanssa kampanjan ”Pysähdy!”, jolla rohkaistaan hakemaan apua varhaisessa vaiheessa. Kenenkään ei tule jäädä vaikeassa tilanteessa yksin.

Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä kasvoi 20 prosentilla, hälytystehtävien määrä ennallaan

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2020 yhteensä 537 808 rikoslakirikosta. Määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla 20 prosentilla eli lähes 90 800 rikoksen verran. Omaisuusrikosten, huumausainerikosten ja liikennerikosten määrät kasvoivat suunnilleen samaa tahtia.

Sen sijaan kaikkien väkivaltarikosten yhteismäärä laski vajaalla kolmella prosentilla. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden väkivaltarikosten määrä laski yli kymmenellä prosentilla, kun yksityisillä paikoilla määrä vastaavasti nousi vajaalla viidellä prosentilla.

Henkirikosten ja niiden yritysten määrä lisääntyi lähes 15 prosenttia.

Poliisin saamien kiireellisten hälytystehtävien määrä (A- ja B-luokan tehtävät) pysyi lähes ennallaan (noin 488 700), mutta kotihälytysten määrä kasvoi yli 26 prosenttia.

Toimintavalmiusaika parani hiukan (A- ja B-luokan tehtävät). Viime vuonna se oli 15 minuuttia, kun edellisenä vuonna aika oli 15,6 minuuttia.

Valmiuslain käyttöönotto ensimmäisen kerran sotien jälkeen ja siihen liittynyt Uudenmaan rajojen sulkeminen koronakeväänä edellytti poliisitoiminnalta muutoskykyisyyttä, erityistä joustavuutta ja laajaa resurssien kohdentamista uudelleen.

Liikkumisrajoitusten sivutuotteena ulkomaan kansalaisten osuus rikoksesta epäillyn asemassa on hieman vähentynyt, etenkin omaisuusrikoksissa.

Huumausaineiden käyttö ja haitat lisääntyneet

Huumausaineiden käyttö sekä niiden ympärillä esiintyvät lieveilmiöt lisääntyivät pandemiavuonna edelleen.

Poliisille huumausaineiden yhä lisääntyvä käyttö näyttäytyy häiriökäyttäytymisen sekä huumausaine-, omaisuus- ja väkivaltarikosten lisäksi esimerkiksi lisääntyvinä huumausaine- rattijuopumuksina.

– Tässäkin olemme erityisen huolestuneita nuorista. Tilanteen parantamiseksi on tehty paljon, mutta poliisin mahdollisuudet tilanteessa ovat rajalliset. Yleensä silloin, kun poliisi tulee mukaan kuvaan, epätoivottava kehitys on jo alkanut, Kolehmainen sanoo.

Helpdesk -huijaukset yleistyneet

Verkkoympäristöstä on tullut vakiintunut osa ihmisten elinympäristöä ja samalla myös osa sitä ympäristöä, missä poliisi toimii. Verkossa mm. levitetään väärää tietoa tahallaan ja tahattomasti valtavia määriä.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi käyttääkin yhä enemmän aikaa osallistuakseen julkiseen keskusteluun ja oikaistessaan sen toimialaan kuuluvia harhaanjohtavia tietoja.

Verkossa tapahtuva ja verkkoa hyödyntävä rikollisuus sekä kyberrikollisuus paitsi lisääntyy, myös kehittyy nopeasti.

Tietoverkkoja hyödynnetään esimerkiksi tehtailtaessa verkkoavusteisia petoksia.
Esimerkiksi niin sanotut Helpdesk-huijausyritykset ovat valitettavan yleisiä: Puhelussa soittaja väittää, että uhrin tietokoneella on tietoturvaongelma ja pyytää avaamaan koneelle etäyhteyden
korjatakseen sen.

Todennäköisesti todellinen tarkoitus on saada petoksella rahaa tai päästä käsiksi tietokoneen sisältöihin.

Kiristyksiä ja identiteettivarkauksia Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta

Kokoluokaltaan ennennäkemätön rikoskokonaisuus tuli julkisuuteen loppuvuodesta, kun poliisi tiedotti tutkittavana olevasta Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdystä tietomurrosta.

Tietomurto ja tähän kiinteästi liittyvät rikokset, kuten identiteettivarkaus ja kiristys, ovat rikosten yhteismäärältään niin suuria, että kokonaisuus heijastuu poliisin koko vuoden rikoslakirikosten määrään ja sen prosentuaaliseen kasvuun.

– Tämä rikostapahtumaketju on surullinen osoitus yhdellä teolla toteutettavasta laajasta inhimillisestä kärsimyksestä ja taloudellisista vahingoista, joista osa voi tulla esiin identiteettivarkauksien seurauksina vasta pitkienkin aikojen kuluttua, Kolehmainen sanoo.
Kyseinen tapaus kuvaa Kolehmaisen mukaan myös sitä, minkälaisten haasteiden edessä 2020-luvun yhteiskunta ja poliisi osana sitä ovat.

– Rikostutkinnan uudet haasteet ovat perinteisten haasteiden rinnalla yhä enemmän suurten datamassojen hallinnassa ja niiden tutkinnassa, verkkovälitteisten rikosten kansainvälisyydessä sekä lainsäädännön rakentumisessa ajatukselle reaalimaailman rakenteista.

Kiristysrikosten määrä nousikin viime vuonna Vastaamon takia runsaasta 1 100 rikoksesta lähes 20 000 rikokseen.

Poliisin resurssit tehokkaassa käytössä

Erilaiset salausmenetelmät myös rikollisten laitteissa, sovelluksissa sekä verkkoliikenteessä lisääntyvät edelleen ja edellyttävät poliisin omien menetelmien, laitteistojen ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä.

–  Poliisin henkilö- ja materiaaliresursseista yhä suurempi osa on sidottu verkkoon liittyvien asioiden ratkaisemiseen samalla kun perinteiset haasteet eivät ole hävinneet mihinkään, poliisiylijohtaja korostaa.

Tällä on Kolehmaisen mukaan ollut väistämättä vaikutusta esimerkiksi rikosten tutkinta-aikoihin.

–  Haasteellisen vuoden aikana poliisin resurssit ovat olleet tehokkaassa käytössä ja rikoksia on selvitetty määrällisesti aiempaa enemmän. Samaan aikaan ilmoitettujen rikosten määrä on kasvanut, mikä osaltaan heikentää selvitysprosenttia.

Lupapalveluiden määrä romahti

Matkustamisen vähennyttyä poliisin lupapalveluiden asiakasmäärät suorastaan romahtivat, kun vanhentuvat passit ja henkilökortit jätettiin uusimatta.

Poliisilta hankittiin vuonna 2020 yli 840 000 lupaa, kun määrä edellisenä vuonna oli yli 1,3 miljoonaa kappaletta. Laskua oli runsas 37 prosenttia.

Poliisi haluaakin muistuttaa, että poliisin lupapalvelut palvelevat asiakkaita myös korona-aikana. Poliisi on varmistanut toimintatavan, jolla sen kanssa voidaan asioida turvallisesti tarvittaessa myös henkilökohtaisella käynnillä.

Moni palveluista on löydettävissä kätevästi myös netistä www.poliisi.fi. Matkustusasiakirjat kannattaa uusia tilanteesta huolimatta hyvissä ajoin.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.