Sunnuntai 26.06.2022
Nimipäivät: Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere
Hämeenlinna
Selkeää
30°C
Tuuli: 3 m/s LEL
 

Hattula suomen kielen kuntana

Vuoden 1863 kieliasetuksen muistolaatta paljastettiin Hattulassa heinäkuussa 2017.

Miksi Hattulasta puhutaan suomen kielen kuntana? Suomeahan täällä paljon puhutaan, mutta niin tehdään on hyvin monessa muussakin kunnassa. Ja aina täällä on toisaalta käytetty ja käytetään myös muita kieliä.

Hattulan erityinen suhde suomen kieleen liittyykin pikemmin kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden kehitykseen, ja aivan erityisesti suomen kielen virallisen aseman syntyyn. Tuntuu oudolta, mutta suomen kielellä ei ollut tässä maassa mitään virallista asemaa ennen 1800-luvun puoliväliä. Ihmisten valtaenemmistö puhui suomea silloinkin, mutta hallinto, koululaitos ja ylipäänsä kaikki korkeampi kulttuuri toimi ruotsin kielellä, Suomi oli pitkään kuulunut Ruotsin valtakuntaan.

Kun suomen kielelle alettiin vaatia oikeuksia ja parempia käyttömahdollisuuksia, yhtenä vaatimusten äänitorvena toimi Rahkoilan Juutilassa syntynyt kirjailija Jaakko Juteini (1781–1855), joka oli oikeastaan ensimmäinen varsinainen suomenkielinen kirjailija. Juteini loi laajan kirjallisen tuotannon, hän julkaisi runsaasti runoja, ensimmäiset suomenkieliset näytelmät sekä novellit, ensimmäiset filosofiset tekstit ja vaikkapa ensimmäisen suomenkielisen vitsikirjan.

Juteini, joka teki elämäntyönsä Viipurissa, oli todellinen tienraivaaja, joka sitten jäi myöhempien suurten nimien kuten Elias Lönnrotin, Johan Ludvig Runebergin tai Aleksis Kiven varjoon ja pääsi jonkin verran unohtumaan. Juteini toisi jo yksin Hattulalle melkoisen maineen näissä asioissa.

Suurin tapaus Hattulan ja suomen kielen kannalta oli kuitenkin se, kun suomalainen poliitikko, tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja suomen kielen kiivas puolustaja Johan Vilhelm Snellman (1806–1881) kohtasi keisari Aleksanteri II:n Parolannummella 29.7.1863.

Suomi kuului autonomisena osana Venäjän keisarikuntaan, ja tuolloinen keisari suhtautui varsin ystävällismielisesti suomalaisten pyrkimyksiin. Tapaamisen jälkeen hän allekirjoitti asetuksen, jonka mukaisesti suomea saisi ruveta käyttämään maan virallisena kielenä ruotsin ohella. Hallinnon pitäisi ottaa vastaan suomenkielisiä asiakirjoja ja yhteisiä asioita pitäisi ryhtyä hoitamaan myös kansan valtaenemmistön kielellä.

Kieliasetus ei mullistanut asioita kertaheitolla, mutta se oli osa tuohon aikaan alkanutta laajaa uudistumista, jonka myötä Suomesta kehittyi nykyaikainen sivistysvaltio. Suomenkielinen kulttuuri, koululaitos ja monet asiat lähtivät voimakkaaseen nousuun samoin kuin suomalainen talouselämä. Suomen kielen aseman vahvistaminen oli aivan olennainen tekijä koko maamme kehityksessä.

Asia oli tällaisten vierailujen tapaan toki valmisteltu jo etukäteen, mutta keisarin vierailu Suomessa oli hyvä hetki tällaisen uudistuksen lupaamiseen. Hattula valikoitui tapaamispaikaksi oikeastaan sattumalta, kun Parolannummi joukko-osastoineen kuului keisarin vierailuohjelmaan. Parolan leijonapatsas pystytettiin myöhemmin tuon saman vierailun muistoksi.

Tuon tapahtuman ja kieliasetuksen antamisen vuosipäivää on sittemmin Hattulassa juhlittu monet kerrat, ja aiheesta.

Ja kun suomen kielestä puhutaan, ei kannata unohtaa myöskään Tyrvännön Suotaalassa, Siukolan talossa vuoden 1600 aikoihin syntynyttä Yrjö Matinpoikaa, joka myöhemmin oli Hattulan kirkkoherrana nimellä Gregorius Matthiae Favorinus. Hän kuului työryhmään, jonka työn tuloksena kulttuurimme perusteos Raamattu julkaistiin ensimmäisen kerran kokonaisena suomeksi 1642. Tuo teos vaikutti hyvinkin paljon myös suomen kirjakielen kehitykseen, kaikenlaisista muista asioista sitten puhumattakaan.

Suomen kielen kunta -nimitys tulee aiheesta ja sitä asiaa on hyvä vaalia.

Eero Ojanen

Jaakko Juteini -seuran puheenjohtaja

Eero Ojanen arkistokuvassa Retulansaaren historiasta kertovan teoksensa julkaisutunnelmissa.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.