Hattulan pohjavesien suojelusuunnitelmaan voi ottaa kantaa

Maa-alueet, joissa pohjavettä muodostuu ja esiintyy runsaasti, on rajattu Suomessa pohjavesialueiksi. Hämeenlinnan ja Hattulan pohjavesialueet sijoittuvat pääasiallisesti alueen poikki kulkeviin pitkittäisharjujaksoihin. Alueella sijaitsee yhteensä 80 omaa ja 3 muista kunnista ulottuvaa pohjavesialuetta.

Keväällä 2016 valmistuu kaikki Hämeenlinnan ja Hattulan pohjavesialueet sisältävä suojelusuunnitelma, jollaista ei koskaan aiemmin ole tehty. Hämeenlinnan, Hattulan, Rengon ja Kalvolan pohjavesien suojelusuunnitelma on jo kymmenen vuotta vanha ja Ydin-Hämeen alueen suunnitelmalla on ikää yli 16 vuotta.

Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelujen, Hämeen ELY-keskuksen, Hämeenlinnan seudun Vesi Oy:n, Hattulan kunnan ja Hämeen liiton rahoittamassa hankkeessa pohjavesien suojelusuunnitelman päivityksen on koostanut Ramboll Oy Pekka Onnila työryhmineen. Suojelusuunnitelma on asukkaiden kommentoitavissa Otakantaa.fi –palvelussa 21.3.–10.4.2016.

Pohjaveden suojelun tavoitteena on turvata yhteiskunnan vedenhankinnalle tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesivarannot. Tavoitteena on estää pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata pohjavesiesiintymien antoisuuden säilyminen. Pohjavesien suojelun tavoitteena on myös turvata pohjavesivaikutteisten luontotyyppien kuten lähteiden säilyminen.

Suojelusuunnitelmaan on koottu pohjavesialueiden olemassa olevat pohjavesitutkimukset ja tiedot pohjavesialueiden mahdollisista riskikohteista. Merkittävimmät riskikohteet pohjavesialueilla liittyvät mm. pilaantuneen maaperän kohteisiin kuten vanhoihin kaatopaikkoihin, maanalaisiin öljysäiliöihin, polttoaineiden jakeluasemiin, maa-ainesten ottoon, tieliikenteeseen ja tienpitoon. Lisäksi maanviljely, metsä- ja kotieläintalous, jätevedet sekä maalämpöjärjestelmät aiheuttavat riskejä pohjavedelle.

Ympäristö- ja maa-ainesluvat, viranomaisvalvonta ja maankäytön suunnittelu ovat merkittävässä osassa pohjavesien suojelussa. Pilaantumisriskiä aiheuttava toiminta pyritään sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle, toiminnoille annetaan lupamääräyksiä, joilla onnettomuusriskiä pienennetään ja toisaalta seurataan pohjaveden laadun säilymistä hyvänä.

Pohjaveden laatua ja korkeutta tarkkailemalla saadaan tietoa pohjaveden tilasta ja osataan kohdentaa toimenpiteet oikein. Tärkeintä on varautua ennalta pohjavesionnettomuuksiin, jotta vahingon sattuessa haitalliset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Pohjavettä voidaan suojella esimerkiksi riskikohteisiin rakennettavilla suojarakenteilla. Vanhoja kaatopaikkoja voidaan kunnostaa, teillä voidaan käyttää pohjavedelle haitallisen tiesuolan sijaan kehittynyttä liukkauden torjuntaa.

Ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien suosiminen pohjavesialueella edesauttaa pohjavesien hyvän laadun ylläpitämistä. Maanalaisia öljysäiliöitä ei suositella pohjavesialueella. Öljysäiliöt tulee tarkistaa säännöllisesti ja varustaa ylivuotoaltailla.

Uutta pohjavesien suojelusuunnitelman päivityksessä on pohjavesivaikutteisten luontotyyppien kartoitus ja III luokan pohjavesialueiden tarkastelu. III luokan alueiden osalta esitetään näiden alueiden siirtämistä luokkiin 1 tai 2 tai poistamista kokonaan pohjavesiluokituksesta.

Purkautuvan pohjaveden määrän ja laadun ollessa merkittävä luontotyypin suojelun tai säilymisen kannalta, se voidaan luokitella pohjavesivaikutteiseksi luontotyypiksi. ELY-keskus tekee päätökset pohjavesiluokkien muutoksista. (Hattulaan.fi)