Hattulan suuri kesävisa 2023
Hattulan Kesävisa luotaa kunnan historiaa ja tarustoa.
1) Kansakoulutoimi oli 1800-luvun keskivaiheilta lähtien julkisen elämän keskeisiä kysymyksiä. Kansan sivistystasoa haluttiin nostaa. Käytännön perustan antoi vuoden 1866 kansakouluasetus. Koulupakkoa ei säädetty kunnille eikä lapsille vaan koulujen perustaminen jäi kuntalaisten omaan harkintaan. Mitkä olivat kaksi ensimmäistä Hattulan kansakoulua, jotka perustettiin 1860-luvulla?
A. Rahkoila ja Pelkola
B. Pelkola ja Hurttala
C. Kouvala ja Lepaa
2. Minkä Hattulan kylän taloista seuraava vanha riimi kertoo:
”Keitä ne on, sano Keisari
Poikia on, sano Pora
Viis´ on, sano Visala
Kepitä, kepitä, sano Ketara
Pian, pian sano Pietola
Heh he, sano Hentta
Ah, ah sano Ahtila
Sepä ny sen, sano Seppälä
Tyst tyst, sano Tykki.”
A. Pekola
B. Mervi
C. Sattula
3) Hattulan Pyhän Ristin kirkko lienee rakennettu vuosien 1350 ja 1370 välisenä aikana välittömästi sen jälkeen, kun Hämeen linna oli saatu valmiiksi ja sieltä oli vapautunut tiilirakentamiseen perehtynyttä työvoimaa. Kirkon freskot taas maalattiin katolisen ajan viimeisinä vuosikymmeninä (1510–1520). Mistä vuodesta Anneli Kannon Pyhän Ristin kirkon maalareista kertova kirja Rottien pyhimys kertoo?
A. 1510
B. 1513
C. 1516
4) Kerrotaan, että erään tunnetun Armin isä oli ihastunut aikoinaan Armijärven kauneuteen niin paljon, että haki tyttärensä kasteveden järvestä ja antoi tyttärelleen nimen järven mukaan. Kuka oli tämä Armi?
A. Armi Aavikko
B. Armi Ratia
C. Armi Kuusela
5) Hyrvälän kylää kohtasi vuonna 1576 tuhoisa tulipalo, joka poltti kylän kaikki talot. Kuinka monta taloa Hyrvälässä tuolloin oli?
A. 6
B. 16
C. 26
6) Kaivolan tilalle Katinalaan valmistui kunnalliskoti vuonna 1938. 1960-luvulla siitä alettiin käyttää vanhainkodin nimeä. Kenen mukaan nykyinen nimi, Tuulia-koti, on saanut nimensä?
A) vanhainkodin johtajan, Tuulikki Niemelän
B) vanhainkodin asukkaan, Tuuli Taipaleen
C) vanhainkodin talonmiehen, August Tuulion
7) Keisarin vierailu Parolannummella sai aikaan suuret valmistelut. Sen verran kiire tuli, että Nummenkylän taloista ehdittiin maalata vain kentän puoleiset sivut. Keisarin katsellessa kylää kentältä päin, oli hän sanonut: ”Vot, hyvin ovat talot komeat ja kauniin näköiset”.
Minä vuonna Keisari Aleksanteri II vieraili Parolannummella?
A) 1836
B) 1883
C) 1863
8) Lehijärven rantatien tuntumassa on patsas, jossa lukee seuraava teksti: Tällä paikalla Hannes Gebhard ja Mikael Soininen lausuivat Suomen osuustoiminnan syntysanat helmikuussa 1899. Tarinan mukaan Soininen lähti kotoaan Kanungista ja Gebhard Nikkilän kartanosta samaan aikaan ja kohtaaminen tapahtui useimmiten nykyisen patsaan luona. Sadetta ja tuulta he pitivät patsaan paikalla olleessa ladossa. Mikä on patsaan nimi?
A) Gebhardin patsas
B) Mikaelin patsas
C) Osuustoiminnan muistopatsas
9) Hattulan kirjasto sai vähän aikaa sitten öljyvärimaalauksen, joka esittää Marja Oy:n tehdasrakennusta. Taulun on maalannut T. Tosell vuonna 1942. Tehtaan rakennutti vuonna 1916 perustettu Oy Marja Ab, joka valmisti ennen sotia muun muassa kaikki kirkkoviinit. Tehtaan perustaja Ben Walter Heikel (1879–1955) sai kieltolakivuonna 1919 tuomion yli kahden prosentin viinin valmistamisesta. Heikel erotettiin. Mihin hän tämän jälkeen muutti?
A. Paraguaihin
B. Alankomaihin
C. Ruotsiin
10) Tonttukiviä on eri puolilla Suomea. Kaikkein suurin tonttukivi löytyy kuitenkin Hattulasta. Se on valtavan suuri hiidenkivi, jonka kyljessä on oudonmuotoinen, syvä kolo. Kolo syntyi kun Lepaan tonttu ja Vesunnin tonttu tappelivat jauhonhakumatkalla ja Lepaan tonttu paiskasi Vesunnin tontun kiven kylkeen niin, että siihen jäi tontun nenästä ja leuasta syvennys. Missä tämä tonttukivi sijaitsee?
A) Retulansaaressa
B) Tyrvännössä
C) Lepaalla
Kysymykset laati: Minna Linna-Vuori.
Visan oikeat vastaukset artikkelin lopussa, maalausta esittävän kuvan alla.
Oikeat vastaukset: B, B, B, C, A, A, C, A, A, B.
Kirjat tarinoiden takana (lainattavissa Hattulan kirjastosta):
Toivo Kallio: Hattulan paikannimiä, viestejä menneisyydestä
Lauri Tuomenvirta: Kyläkuvauksia II, Kirstula, Katinala, Vähä-Luolaja
Lauri Tuomenvirta: Hämeen Härkätie, Härkätien tarinoita Hämeenlinnasta Rengon Kuittilaan
Helli Voutilainen: Rahkoilan kansakoulu 1894 – 1974
Martti Nurminen: Yhtä ja toista ”enneisyydestä”
Martti Nurminen: Merven kylä 1900-luvun alkupuolella
Kirsti Manninen ja Aki Paavola: Tontun vuosi
Jätä vastaus
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.