Keskiviikko 17.08.2022
Nimipäivät: Verneri
Hämeenlinna
Pilvistä
18°C
Tuuli: 3 m/s IEI
 

Honkaniemen panssaritaistelussa maksettiin oppirahoja

Talvisodan päättymisestä tulee 13. päivänä maaliskuuta kuluneeksi 75 vuotta. Talvisodan ainoan panssaritaistelun, Honkaniemen taistelun, merkkipäivä oli 26.2.2015 eli viime viikolla. Taisteluun perehtynyt eversti evp. ja Panssarikillan kunniapuheenjohtaja Erkki Kauppinen Hattulasta sanoo, että taistelu meni suomalaisilta oppirahojen maksamisen piikkiin.

386_685x457

– Talvisodan ainoa panssaritaistelu oli ihan katastrofi mutta siitä saatiin paljon oppia ja jatkosodassa pärjättiin paljon paremmin. Oppirahat pitää maksaa ja ne maksettiin Honkaniemen taistelussa, hän kiteyttää.

Kauppinen esitelmöi taistelusta torstaina Panssarimuseolla. Ensimmäisen kerran hän piti esitelmän kyseisestä taistelusta sen 70-vuotispäivänä ja on kerännyt myös lisää tietoa sitten viime esitelmän.

Katastrofin alkusävelet soitettiin jo, kun Suomi alkoi hankkia ikääntyneille Renault-vaunuilleen seuraajia.

– Nuorella maalla oli rahasta pulaa. Saatiin mitä ostettiin, eli ei kunnollista taistelukykyistä kalustoa, kuvailee Kauppinen Suomen käytössä Talvisodassa olleita Vickersejä.

Paitsi että kalusto oli epäkelpoa, koulutus ei ollut vaadittavalla tasolla.

– Ja millä koulutat, kun vaunussa ei ollut aseita?

Ikään kuin juoneen sopivasti panssaritaistelu oli vielä osa kiireellä valmisteltua hyökkäystä, jossa laiminlyötiin maastontiedustelu ja jossa miehistö oli joko liian uupunutta tai kokematonta onnistuakseen hyökkäyksessä.

– Sodanjohdon ylemmän johtoportaan vinkkelistä oli tehtävä jotain ja jääkäripataljoona 3 sekä 4. Panssarikomppania uhrattiin, jotta saatiin tehtyä jotain. JP3 oli menettänyt paljon miehiä Summassa ja pataljoonaan oli juuri tullut 200 taistelua kokematonta täydennysmiestä.

Aamuviideltä alkaneen hyökkäyksen suunnitelmat tehtiin puolenyön aikaan. Panssarikomppanian nimellinen vahvuus oli 16 vaunua, joista taisteluvalmiiksi saatiin alun perinkin vain 13.

– Nämä kuljetettiin junalla Viipuriin Markovillaan. Kun hyökkäys kolmannella yrittämällä saatiin liikkeelle, jäljellä oli kuusi taistelukuntoista Vickers-vaunua. Muissa oli moottorihäiriöitä ja vaunuja tippui koko ajan leikistä, kun Viipurista lähdettiin, Kauppinen kertoo.

Jääkäripataljoonan kohtalo oli sekin säälittävä: oman tykistötulen alle jäi noin 30 miestä ja hyökkäys tyrehtyi vihollisen tuleen ja miesylivoimaan.

– Käytännössä Vickersit lähtivät hyökkäykseen yksin. Viisi vaunua tuhoutui ja niistä pisimmälle päässyt eteni 500 metriä.

Erkki Kauppinen tuli vuonna 1971 Panssarivaunupataljoonaan ja muutti vuonna 1977 Hattulaan. Hän teki puolet sotilasurastaan Parolassa ja puolet esikunta- sekä koulutustehtävissä. Honkaniemen taistelun analysoinnissa Kauppisen puheesta ei kaiu jälkiviisastelu eikä entisen ammattisotilaan näkemyksen mukaan virheitä toisaalta sovi kiistääkään.

– Panssarivaunukomppanian päällikkö, luutnantti Heinonen kirjoitti heti hyökkäyksen epäonnistumisen jälkeen pitkän listan puutteita ja allekirjoitan sen täysin. Vaikka vaunumiehetkin taistelivat urhoollisesti, eivät he voineet mitään, kun ei ollut kunnon kalustoa.

Honkaniemen taistelun esille tuomat puutteet otettiin vakavasti ja se osaltaan paransi Suomen taisteluvalmiuden jatkosodassa aivan toiselle tasolle.

– Jääkärien ja panssarivaunujen yhteistoimintaa ei ollut koskaan harjoiteltu sitä ennen ja sen jälkeen ei paljon muuta tehtykään.

Talvisodan päättymistä muistetaan Hattulassa myös juhlahiihdolla

Maaliskuun 5. päivänä eli kuluvan viikon torstaina järjestetään Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiirin talviliikuntapäivän yhteydessä, Panssariprikaatin vanhan sotilaskodin maastossa, talvisodan päättymisen juhlahiihto, johon Tammenlehvän perinteen Kanta-Hämeen perinneryhmä on kutsunut kaikki Hattulan kunnan alakoulut. Kouluilta on pyydetty 20–25 oppilaan edustus tilaisuuteen opettajan johdolla.

Juha Reinikainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.