Torstai 17.10.2019
Nimipäivät: Saana, Saini
Hämeenlinna
Pilvistä
3°C
Tuuli: 6 m/s I
 

AVOIMET MAATILAT: Luomutilaksi siirtyvä Suontaan kartano avaa ovensa tutustujille

Ellen Rydbeck valmistautuu jatkamaan sukutilaansa Suontaan Kartanoa.

Suontaan kartano Hattulassa on yksi kunnan aktiivisista maatiloista. Päätuotantosuuntana tilalla on emolehmätuotanto. Suurimmalla osalla kartanon pelloista tuotetaan nurmea oman karjan tarpeisiin. Nurmen lisäksi viljelyssä on ohraa ja kauraa.

– Olemme siirtymässä luomutuotantoon, koska luomulihan kysyntä kasvaa, kertoo tilan töihin sukupolvenvaihdosta varten perehtyvä Ellen Rydbeck.

Säännökset edellyttävät luomutilaksi siirtymisessä kahden vuoden siirtymäaikaa. Muun muassa karjan rehun tulee olla kasvatettu täysin luomu-säännöin eli suurin osa keinotekoisista lannoitteista on kielletty. Suontaan kartanolla lannoitteena palveleekin oman karjan lanta.

Suontaan kartanon nautakarja on laskettu kesälaitumille tällä viikolla. Hereford-rotuinen sonni nauttii Ellen Rydbeckin rapsutuksista.

– Myöskään rikkakasvien torjunta-aineita ei saa käyttää ja eläinten hyvinvointisäännöt ovat normaalia tiukemmat, kertoo Ellen.

Luomutiloilta edellytetään myös tiettyä karjanrehun omavaraisuusastetta, jonka Suontaan kartano täyttää helposti; tila kun on rehun suhteen täysin omavarainen.

– Eläinten ulkonaolosäännötkin on helppo täyttää, kun eläimet ovat ulkona koko kesän.

Suontaan kartano on ollut Ellenin suvun hallussa noin sadan vuoden ajan. Suurin osa pitkään maitotilana tunnetun tilan rakennuksista on valmistunut 1920-luvulla.

Rakennusten yhdennäköisyys Vanajanlinnan kanssa selittyy sillä, että navetan ja muut tiilirakennukset on suunnitellut arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg, eli sama toimisto joka suunnitteli Vanajanlinnan.

Suontaan kartanon rakennuskanta on pääosin lähes sadan vuoden ikäistä.

– Meillä oli lypsylehmiä tilalla vuoteen 2006 jonka jälkeen tilalla kasvatettiin lypsyrotuisia hiehoja. Hiehoista luovuttiin vuonna 2015, ja kahden naudattoman vuoden jälkeen emolehmät tulivat tilalle 2017.

Ellen tekee edelleen osa-aikaisesti töitä myös tilan ulkopuolella. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen hän ei suunnittelee isoja muutoksia tilalle, vaan aikoo keskittyä emolehmätuotantoon.

– Äiti on pyörittänyt toimintaa hienosti ja haluan jatkaa hänen työtään. Opettelemista kyllä riittää, vaikka olen ollut tilalla töissä viikonloppuisin aiemminkin, myöntää kauppatieteitä opiskellut ja vuonna 2015 valmistunut Ellen.

Kartanon päärakennukselle vie puiden tyylikkäästi reunustama tie.

Emolehmätuotannossa tila kuuluu HK Scanin tuottajiin, eli Suontakana syntyneet vasikat voivat päätyä periaatteessa mihin päin Suomea tahansa.

– Emot poikivat keväällä ja me myymme vasikat välitykseen noin puolen vuoden ikäisinä. Suurin osa emoista on Herefordeja ja jonkin verran on risteytyksiä. Tilalla on 75 emolehmää ja kun siihen lisätään sonnit ja vasikat, on nautoja yhteensä noin 160, Ellen kertoo.

Kartano on avannut oviaan tutustumista varten esimerkiksi Hattulan koululaisille ja on mukana myös Avoimet maatilat -päivässä heinäkuun 13. päivänä.

– Tilalla voi tuolloin vierailla vapaasti, mutta järjestämme myös tutustumiskierroksia. Mielellään voi tulla kysymään tilan väeltä asioista, rohkaisee Ellen.

Suontaan kartanolla halutaan näyttää maatalouden arkea myös vierailijoille.

Kanta-Hämeen Menneisyyden etsijät tulevat myös tänä vuonna mukaan tapahtumaan Suontaan kartanolle. Myynnissä on pienimuotoisesti myös syötävää ja juotavaa.

– Tarkoitus on näyttää, millaista maatilalla on ja tavata myös paikallisia ihmisiä.

Viikkoa maatilapäivän jälkeen, 20.–21.7., Suontaan kartanolla järjestetään perinteiset kenttäratsastuskilpailut. Kenttäratsastustoimintaa pyörittää alan huippu Seppo Laine.

– Kartanolle ratsutalli on harrastusta, meillä on kolme omaa hevosta. Kenttäratsastus on kiva lisä ja myös tuo ihmisiä tänne, kiittelee Ellen Rydbeck.

Juha Reinikainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.