Jaakko Juteini -kirjoituskilpailun voittaja löytyi Haapaveden lukiosta
Hattulassa syntynyt Jaakko Juteini (1781–1855) oli Suomen ensimmäinen varsinainen kirjailija. Juteinin henkistä perintöä vaaliva Jaakko Juteini -seura ry järjesti Juteinin syntymän 240-vuotisjuhlavuonna 2021 kirjoituskilpailun Suomen Lähilukioyhdistyksen jäsenlukioissa.
Juteini itse oli kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja ajoi vähäväkisten asiaa, joten kilpailu luontui hyvin maaseudun ja haja-asutusalueiden pieniä alle 150 opiskelijan lukioita edustavalle Suomen Lähilukioyhdistykselle. Yhdistyksellä on 174 jäsenlukiota eli puolet Suomen lukioista, kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle.
Kilpailun voittaja, Haapaveden lukion abiturientti Miikka Myllykangas kertoo lukion rehtori Erkki Seitajärven välittäneen tiedon äidinkielen lehtori Outi Toivolalle, joka katsoi, että tällainen historiallisesti vaativa kirjoitustehtävä sopisi Miikalle. Miikka ei ollut aiemmin kuullut Jaakko Juteinista, koska suomalaisten suurmiesten ja suomen kielen edistäjien käsitteleminen oli aina aloitettu Runebergista, Lönnrotista ja Snellmanista.
Kiinnostavana Miikka Myllykangas piti nimenomaan sitä, että Juteini teki suuren osan urastaan Viipurissa.
– Minulla on karjalaisia sukujuuria äitini puolelta ja olin jo aikaisemmin tutustunut Vanhan Suomen historiaan. Koin, että pystyisin valitsemallani aiheella erottumaan muista kirjoittajista. Erityisesti Vanhan Suomen historiassa minua ovat kiinnostaneet lahjoitusmaakysymys sekä alueen hallinnon järjestäminen ennen Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa. Olen alakoulusta lähtien lukenut historiallisia romaaneja, mikä on auttanut minua soveltamaan historiaa erilaisiin tilanteisiin.
– Lehtori Kirsi Järvenpään historian kursseilla harjoiteltiin historiallista empatiaa. Erityisesti tämä taito nousi esille lukioni Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys -kurssilla, jossa yksi kurssitehtävä oli kokonaan omistettu historialliselle empatialle. Silloin kirjoitin keskiaikaisen aatelisnaisen päiväkirjaa.
Kirsi Järvenpää tarkisti Miikan kilpailutyön historialliset faktat ja totesi myös, että historiallinen empatia tuli työssä hyvin esille.
Miikka Myllykangas pitää pienten lukioiden suurena etuna sitä, että opiskelijat ja opettajat oppivat tuntemaan toisensa. Koska usein yhtä oppiainetta kohti on vain yksi opettaja, on opettajan helpompi seurata opiskelijan kehitystä kurssien aikana ja niiden välillä. Pienissä lukioissa ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina, joten opiskelija saa paremmin yksilöllistä ohjausta.
– Minun olisi vaikea kuvitella itseäni opiskelemassa missään suuremmassa lukiossa. Ainoa pienen lukion haittapuoli on se, että opiskelijoiden otanta on melko suppea. Siksi saattaa olla vaikea hahmottaa, millä tasolla omat taidot ovat suuressa mittakaavassa tarkasteltuna.
Miikka aikoi alun perin lähteä lukemaan historiaa yliopistoon. Koska historian opiskelijoiden työllisyysnäkymät eivät ole kovin varmat, hän on nyt luopunut suunnitelmastaan. Sen sijaan hän aikoo tulevana keväänä pyrkiä opiskelemaan oikeustiedettä.
– Eniten lukiossa minua ovat kiinnostaneet historia, yhteiskuntaoppi, pitkä matematiikka sekä ruotsi ja saksa.
Valtakunnallisen ”Jaakko Juteini 240 vuotta” -kirjoituskilpailun aiheena oli Jaakko Juteinin tuotanto ja elämäntyö. Kilpailun järjestivät Juteiniseura ja Hattulan kunta. Kilpailun arvosteluraatiin kuuluivat Jaakko Juteini -seuran puheenjohtaja, FT Eero Ojanen sekä hallituksen jäsen, FT Juhani Koivisto ja Hattulan kunnan kulttuuripalvelupäällikkö, FM Minna Linna-Vuori.
Voittaja Miikka Myllykangas palkittiin 300, toiseksi sijoittunut Netta Myllylahti 200 ja kolmanneksi sijoittunut Katariina Ylikoski 100 eurolla.
Jätä vastaus
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.