Joulu on kananmunien sesonkiaikaa

Jarkko Ahtilan luomukanalassa on 1.800 munituskanaa, jotka tuottavat lähes yhtä paljon munia joka päivä.

Maanviljelijä Jarkko Ahtila vaihtoi kymmenisen vuotta sitten luomuun. Viisi vuotta sitten hän perusti luomukanalan, joka on pärjännyt hyvin. Joulu on munien sesonkiaikaa, mutta Ahtilalla on aikaa myös lomailla.

Merventien kupeessa olevassa Ahtilan luomukanalassa käy aamulla kova kotkotus, kun kanalan 1.800 kanaa tervehtivät iloisesti siniseen haalariin pukeutunutta Jarkko Ahtilaa. Kanat ovat ehtineet jo käydä pyöräyttämässä pesissä 1.500–1.600 munaa ja loppupäivä onkin aikaa levätä työstä ja valmistautua jälleen seuraavan aamun munintaan.

Työhön ei tule taukoa edes joulunpyhinä. Mutta tämä joulu on näiden kanojen viimeinen, sillä munituskanoja pidetään vain noin 1,5 vuotta. Näillä kanoilla työura kestää vielä maaliskuun loppuun ja sen jälkeen tilalle tulevat uudet munijat.

Munia aletaan saada jälleen toukokuussa.

Luomukanoilla
on tilaa temmeltää

Ahtilan luomukanala perustettiin vuonna 2014. Luomukanaloille ominaista on se, että kanalassa on keinovalojen sijaan ikkunat ja kanoilla enemmän elintilaa sekä orsia, joilla istuskella. Kesäisin ne pääsevät tepastelemaan ulos laitumelle. Ruoaksi kanat saavat luomurehua, joka on valmistettu Jarkko Ahtilan toisaalla Hattulassa olevan maatilan viljoista.

Kanalassa on palkattu työntekijä keräämässä liukuhihnalta munia ja pakkaamassa niitä kennoihin. Ahtilan vastuulla ovat kanalan hoitaminen, rehun valmistaminen ja munien suoramyynti alueella, joka yltää Tampereelta aina Tervakoskelle ja Lahteen saakka.

– On mukavaa kiertää. Vakituisia asiakkaita on aika paljon. Se on sosiaalinen tapahtuma maanviljelijän arjessa.

Maanviljelijän
ammatti suvunperintönä

Jarkko Ahtila on työskennellyt maanviljelijänä vuodesta 1996 asti. Ammatti tuli hänelle suvunperintönä. Kymmenisen vuotta sitten Ahtila päätti siirtyä luomuviljelijäksi.

– Luomu kiinnosti, koska silloin pystyy ilman kemiallisia panoksia viljelemään ja tuottamaan satoa. Se tuntui myös taloudellisesti kannattavammalta vaihtoehdolta. Pitää aina yrittää erikoistua, tehdä oma tuote, jolla voi kilpailla.

Maanviljelijällä pitää kiirettä keväästä syksyyn. Talvella ehtii keskittyä huoltotöihin, ”korjaamaan koneita, joita on saanut kesän ja syksyn aikana hajotettua”.

Kananmunilla on kovasti kysyntää joulun alla, mutta koska toinen työntekijä hoitaa munien keräämisen, pakkaamisen ja myymisen, on Ahtilalla mahdollisuus lomailla.

Jouluna tärkeintä
ovat läheiset ja lepo

Jouluna Jarkko Ahtila viettää aikaa perheen kanssa, lepää ja syö hyvin. Joulupöytää eivät todennäköisesti korista kananmunat. Kinkku sen sijaan pitää olla. Toisinaan ohjelmaan kuuluvat joulukirkko ja hautausmaalla käynti.

Ahtila ei ole omien sanojensa mukaan jouluihminen, mutta hän nauttii siitä, että jouluna on aikaa olla läheisten kanssa ja rauhoittua arjen kiireistä.

– On mukavaa, kun ei tarvitse muutamaan päivään miettiä mitään erityistä. Saa vain huilata.

Elina Kirkkomäki, teksti ja kuva