KUNNAN KUULUMISIA: Monipaikkaisuus

Korona-aika vaikutti muuttoliikkeeseen. Etätyömahdollisuudet laajenivat, ihmiset alkoivat arvostaa asumisen väljyyttä ja eräänlainen ”takaisin luontoon” ilmiö vahvistui. Helsingin tai
muiden suurten asutuskeskusten sijasta yhä useampi perhe muutti kaupunkiseutujen kehyskuntiin.

Työelämässä alettiin puhua monipaikkaisuudesta eli työn tekemistä useammassa paikassa ”nettiä käyttämällä”. Työtä voi Helsingin toimiston sijasta tehdä kotona tai muussa paikassa, joka ei ole varsinainen työpaikka perinteisessä mielessä.

Suomeksi sanottuna enää ei tarvitse asua Kruunuhaan yltiöhintaisissa asunnoissa, jos työpaikka on Helsingissä. Asuminen maaseudulla, mutta ei liian kaukana työpaikasta, on monelle yhä houkuttelevampi vaihtoehto. Koska monet ”pääkonttorit” kuitenkin sijaitsevat jatkossakin Helsingissä tai Tampereella, niin houkutteleva asuinpaikka on näiden kaupunkien välissä.

Hattula tarjoaa asumisen väljyyttä. Tässä rakenteilla Suomi 100 -tunnuksenkin saanut Kanungin pientaloalue vuonna 2017.

Hattula on aina mainostanut hyvää maantieteellistä sijaintiaan ja hyviä liikenneyhteyksiä. Mutta nyt olemme oikeasti siirtymässä aikakauteen, missä nuo vuosia hokemamme teemat alkavat toden teolla merkitä enemmän.

Itse kävin Helsingissä kymmenisen vuotta töissä ja huolimatta jo tuolloin ”hyvistä liikenneyhteyksistä” alkoi 3–4 tuntia päivässä työmatkoihin tuntua liialta. Nyt ovat työelämän säännöt muuttumassa ja joka päivä ei pääkonttorille ole pakko mennä. Samalla ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa kakkosasunnoissa, koska muuttuva työ on tehnyt sen mahdolliseksi. Jonain päivänä saatetaan maksaa osa veroistakin kakkosasunnon sijainnin mukaan.

Hattulan pitää olla valmis tähän muutokseen, koska haluamme kehittyä, säilyä kuntakartassa ja asioista itse päättää. Tarvitaan rohkeutta, joustavuutta, päätöksiä ja niiden toimeenpanoa. Tarvitsemme lisää asuntoja, houkuttelevia tontteja, sujuvia palveluja, toimivia tietoliikenneyhteyksiä, hyviä vapaa-ajan kulttuuria ja muita harrastusmahdollisuuksia. Näitä meillä jo monia on, mutta enemmänkin voisi olla.

Hattula on kärkikuntia

Valtakunnallinen konsulttitoimisto MDI teki selvityksen, joka vertaili vuosina 2020–21 Manner-Suomen 293 kunnan ja kaupungin kehitystä 17 indikaattorin avulla. Nämä indikaattorit tarkastelevat kuntien työllisyyttä, yritystoimintaa, vetovoimaa, tuloja, koulutusta, hyvinvointia ja muuta elinvoimaa. Kunkin indikaattorin saama pistemäärä vaihteli 0–100.

Hattulan pistekeskiarvo oli 70 ja sijoituimme 293 kunnan joukossa sijalle 45, joka oli Kanta-Hämeen paras sijoitus. Koko Suomen ykkönen oli Pirkkala. Omassa kokoluokassa (4000–9999 asukasta) Hattula sijoittui sijalle 9., kun tämän kokoluokan kuntia on yhteensä 95.

Hattulan erityisiä vahvuuksia olivat

• kuntalaisten korkea koulutustaso (86 p),
• hyvä tulotaso (89 p),
• korkea työllisyysaste (86 p),
• matala työttömyysaste (82 p),
• kuntalaisten hyvä terveystilanne (94 p),
• kunnan yritysten liikevaihdon kehitys (91 p).

Heikot pisteet Hattula sai seuraavissa

• avoimen sektorin osuus työpaikoista on alhainen (1 p, johtuu varuskunnasta),
• valmistuneet asunnot asukasta kohden (45 p, tämä on nyt hyvää tahtia korjaantumassa, kiitos moninkertaistuneen tonttikaupan),
• vieraskielisten osuus (33 p).

Hattulalla on kaikki eväät menestyä.

Hyvää syksyn alkua!

Hattulassa 27.9.2022,

Pekka Järvi

Vt. kunnanjohtaja