MAATALOUS: ”Nyt punnitaan, syödäänkö kotimaista vai ulkomaista ruokaa”

Kevät on tänä vuonna normaalia ainakin viikon myöhässä, arvioi maanviljelijä Arto Laine.

Hattulalainen viljatilallinen ja MTK:n keskusliiton johtokunnan jäsen Arto Laine sanoo, että varsinkin eläintiloja uhkaa Suomessa lopettamisaalto.

– Maatalouden ongelmat ovat pitkäaikaisia ja niin raa’alta kuin se kuulostaakin, vasta Ukrainan sota on herättänyt elintarvikeomavaraisuuden tärkeyteen. Nyt kaupasta ja teollisuudesta on alkanut kuulua tuottajia tukevaa puhetta, mutta saa nähdä, konkretisoituuko se ostohintoihin, Laine puntaroi.

Sota on nostanut viljan ostohintoja tänä keväänä ja Arto Laine sanoo, että trendi todennäköisesti jatkuu vielä syksyyn. Hinnannousu on auttanut viljatilallisia kompensoimaan tuotantokustannusten nousua, mutta lihatilalliset ovat suurina rehunostajina monelta suunnalta tulevien kustannuspaineiden uhreja.

– Seuraava ongelma myös viljatiloilla on ensi vuosi. Tuotantopanokset joudutaan hankkimaan korkean hintatason aikana, mutta vuonna 2023 viljan ostohinnat luultavasti laskevat. Monella tilalla iso kysymys on, uskalletaanko tuotantopanokset ostaa kalliilla. Nyt punnitaan sitä, syödäänkö Suomessa jatkossa kotimaista vai ulkomaista ruokaa, Laine sanoo.

Maatalouden rakennemuutos kohti suurempia tilakokoja tuntuu olevan ikuisuusprojekti.

– Varsinkin eläintiloilla tilakoon kasvu on ollut vahvaa, Hattulassakin pieniä tiloja on lopettanut. Kunnasta löytyy silti yhä monipuolisesti tiloja eläintiloista kasvitiloihin, Arto Laine tietää.

Toinen vallitseva suuntaus on, että varsinkin kasvitiloilla perusmaatalous elättää yhä harvemman. Ratkaisuna on joko työssäkäynti ulkopuolisella tai monialayrittäjyys.

– Meillä toimeentulo tulee viljelystä, metsätaloudesta ja mökkivuokrauksesta, Laine kertoo.

Ensimmäiset kaksi vuokramökkiä rakennettiin vuonna 2007 ja tuolloin Laineen vaimo jäi pois palkkatyöstä. Arto työskenteli Pro Agrialla neuvonta-agronomina vuoteen 2011 ja jäi hänkin sitten täysipäiväisesti maatilayrittäjäksi.

– Meillä on viljelyssä kauraa, vehnää ja öljykasveja. Metsässä teen itse raivausta ja taimikonhoitoa, mutta puunmyynnin teen MHY:n kautta.

Kriipin Lomamökkien nimellä toimiva mökkivuokraus oli varsinkin ennen koronaa valtaosin kansainvälisiin vieraisiin pohjautuvaa, mutta korona muutti tilanteen.

– Ennen vuotta 2020 vieraista noin 70 prosenttia oli ulkomaalaisia. Vuosi 2020 oli vaikea, mutta sen jälkeen olemme saaneet paikattua tilannetta kotimaisilla asiakkailla.

Arto Laine muutti vaimoineen suvun tilalle vuonna 1994. Sen jälkeen hän on tilallisen roolinsa ja neuvonta-agronomina työskentelyn lisäksi ollut kiinteästi mukana MTK:n luottamustehtävissä.

– Olen ollut vähän joka portaassa, Hattulan paikallisyhdistyksen puheenjohtajana, MTK Hämeen puheenjohtajana vuodet 2015–2020 ja nyt menossa on kolmivuotiskauden toinen vuosi MTK:n keskusliiton johtokunnassa.

Hän sanoo, että suomalainen maatalous on vuosien varrella tehnyt kaikkensa tehostaakseen toimintaansa ja sopeutuakseen rakennemuutoksiin.

– Yhteiskunta on asettanut paineita, niihin on vastattu mutta se ei ole riittänyt, kiteyttää Laine.

Nykyinen tuotantokustannusten kohoaminen osuu vielä kahden huonon satovuoden jälkeiseen aikaan ja siksi maatilallisten puskurit alkavat olla syöty.

– Poikkeuksellisessa tilanteessa ollaan ja uhkana on kotimaisten raaka-aineiden loppuminen. Onko se todella suomalaisten tahto, pohtii Arto Laine ääneen.

Kotimaisen ja hattulalaisenkin maatalouden jatkuvuutta uhkaavat myös puuttumaan jäävät sukupolvenvaihdokset.

– Iso ongelma Hattulassakin on, että nuoria jatkajia ei löydy. Kun luopumistukijärjestelmästäkin luovuttiin, realistinen luopumisikä menee 65 vuoteen. Siinä vaiheessa mahdolliset jatkajat ovat yleensä jo hakeutuneet muulle työuralle, Laine taustoittaa.

Laineen isännöimä, Koivunkannon tilan ympärille rakentuva kokonaisuus on kuitenkin todennäköisesti saamassa jatkajan.

– Tytär opiskelee Mustialassa ja hänellä näyttää olevan kiinnostusta jatkamiseen, sanoo Arto Laine tyytyväisenä.

Juha Reinikainen