Perjantai 29.03.2024
Nimipäivät: Jouni, Joni, Joonas, Joona, Jonne

Tuuli:
 

Mäkelän tilan mallasohrasta syntyy miljoona litraa Jouluolutta

Johanna Mälkiä ja Juha-Pekka Honkasaari iloitsevat, että oman tilan mallasohra pääsee klassikkotuote Jouluoluen raak-aineeksi.

Johanna Mälkiä ja Juha-Pekka Honkasaari iloitsevat, että oman tilan mallasohra pääsi klassikkotuote Jouluoluen raaka-aineeksi.

Sinebrychoffin Jouluolut syntyy tänä vuonna hattulalaisesta mallasohrasta. Katinalassa Mäkelän tilaa isännöivä Juha-Pekka Honkasaari toteaa, että kun tieto mahdollisuudesta tuli, tunnelmat olivat hienot.

– Tuntui tosi hienolta, että tällainen klassikkotuote tulisi omasta mallasohrasta.

Sinebrychoff panee Jouluolutta jo 30. kerran. Tämän vuoden oluet on jo keitetty ja parhaillaan Jouluolut on käymiskattiloissa. Juoma pullotetaan syyskuun 12. päivänä ja myynti alkaa vähän yli viikon päästä siitä.

– Varaudumme toimittamaan noin miljoonaa litraa Jouluolutta, pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska kertoo.

Sesonkituotteen koko valmistuserä syntyy siis hattulalaisen Harbinger-mallasohran viime vuoden sadosta. Mäkelän tila on yksi Lahdessa toimivan mallastamo Viking Maltin auditoimista sopimusviljelytiloista. Sopimusviljelytiloja mallastamolla on kaikkiaan noin 500.

Alkuodotukset viime vuoden sadosta olivat niin tiloilla kuin mallastamossakin surkeat, mutta lopulta tilat näyttivät ammattitaitonsa hankalien säiden haitoista huolimatta.

– Kiitos maatilojen hyvän kuivauskaluston, Suomessa tiloilta lähtee teollisuudelle hyvin korkealaatuisia viljaeriä. Juha-Pekan tilan ohrassa niin proteiinit, jyväkoko, itävyys kuin hygieniakin olivat huipussaan, enempää ei voi vaatia, kiittelee viljan hankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Maltilta.

Pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska ja viljan hankintapäällikkö Sanna Kivelä ovat tärkeitä lenkkejä ketjussa, jonka päätteeksi kuluttaja saa lasiinsa Jouluoluen tuottaman, Vienna Lager -tyyppisen makunautinnon.

Pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska ja viljan hankintapäällikkö Sanna Kivelä ovat tärkeitä lenkkejä ketjussa, jonka päätteeksi kuluttaja saa lasiinsa Jouluolutta ja sen myötä jo totutun, Vienna Lager -tyyppisen makunautinnon kielenpäälleen.

Äitinsä isoäidin perustamaa tilaa vuodesta 1990 isännöinyt J-P Honkasaari kertoo, että Mäkelän tilalla mallasohra on ollut hyvin tärkeä kasvi jo pitkään. Kaikkiaan tilalla on noin sadan hehtaarin viljelysmaat, joista puolet on vuokramaita.

– Olemme varsin tyypillinen tämän päivän maatila. Viljelyn lisäksi meillä on hyvin varusteltuja vuokramökkejä ja tuloja saamme myös metsätaloudesta, Honkasaari kertoo.

Tämä puidaan tänään, tuumii Juha-Pekka Honkasaari Pyhän Ristin kirkon kupeessa perinnemaisemissa sijaitsevilla pelloillaan.

Tämä puidaan tänään, tuumii Juha-Pekka Honkasaari Pyhän Ristin kirkon kupeessa perinnemaisemissa sijaitsevilla pelloillaan.

Paitsi laatuvaatimukset, myös ympäristövaatimukset ovat korkealla. Sinebrychoff on allekirjoittanut Elävä Itämeri -säätiön BSAG:n kanssa Itämeri-sitoumuksen. Sitoumus koskee vedenkäytön tehokkuuden kehittämistä valmistuksessa, oluen valmistuksessa syntyvän hiilidioksidin talteenottoa ja Itämeri-näkökulman huomioimista tila-auditoinneilla.

Projektikoordinaattori Kaisa Riiko BSAG:sta kertoo, että Mäkelän tilalla on laskettu ravinnetaseet kolmen vuoden ajalta.

– Tämän laskennan tulos on, että mallasohrat ovat käyttäneet ravinteet hyödykseen parhaalla mahdollisella tavalla. Kauran ja mallasohran ravinnetaseet ovat muutenkin yleensä parhaita, joten näillä pelloilla olemme todellakin totuuden äärellä ruokaomavaraisuuden ja ravinnon puhtauden kannalta, Riiko luonnehtii.

Viljelyssä on kerääjäkasveja ja tulvaherkille lohkoille on perustettu suojavyöhykkeet.

– Kasvukunnon parantuessa ja ylimääräisten ravinteiden käyttötarpeen pienentyessä voittavat sekä viljelijä että Itämeri, sanoo Kaisa Riiko

Juha Reinikainen

Panimoala odottaa uutta alkoholilakia

Uuden alkoholilain linjaukset ilahduttavat, mutta lakivalmistelun nihkeys ihmetyttää toimitusjohtaja Elina Ussaa.

Uuden alkoholilain linjaukset ilahduttavat, mutta lakivalmistelun nihkeys ihmetyttää toimitusjohtaja Elina Ussaa.

Hattulassa torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli kiitettävästi mukana kotimaisen mallasjuoman koko tuotantoketjun edustajia. Mukana oli myös panimoalan kattojärjestön, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Elina Ussa.

– Harvoin saa olla mukana näin positiivisessa ja tulevaisuuden hengessä pidetyssä tilaisuudessa kuin täällä, hän iloitsi.

Sipilän hallitus pääsi jo toukokuussa sopuun uudesta alkoholilaista, jota Ussa luonnehtii tärkeäksi koko elinkeinoketjulle.

– Vähittäiskaupan oikeus alkaa myydä 5,5-prosenttisia juomia, ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyyntioikeus ja valmistustapaan liittyvän rajoitteen poistuminen ovat kiteytetysti tärkeimmät uudistukset. Uusi alkoholilaki toisi uudenlaista kilpailua, mikä on hienoa ja piristysruiske koko alalle, luonnehtii toimitusjohtaja Ussa.

Hallitus on korostanut myös alkoholin myyntiä koskevien normien purkua, mutta Elina Ussa ihmetteli, miten jo toukokuussa ilmaistu poliittinen yhteisymmärrys ei vielä näy lausunnolle tulleena lakiluonnoksena.

– Yritysten olisi erittäin tärkeää tietää, milloin uudistus tulee voimaan.

Juha Reinikainen

Lauri Inna iloitsi kunnan positiivisesta pilkkeestä

Hattula on Kanta-Hämeen Kauniainen, luonnehti kunnanjohtaja Lauri Inna tervehdyssanoissaan media-, maatalous- ja panimoalan väelle torstaina Hattulassa.

– Meillä on myös positiivinen pilke silmäkulmassa ja on hienoa, että Suomen ja ehkä maailman paras olut tulee Hattulasta.

Inna muistutti, että Hattulan ruokatuotannon, kuten mallasohran tai esimerkiksi Pietilän perunamaiden tai Hereford-karjan laidunmaiden historia juontaa pitkälle.

– Nämä asiat eivät ole kehittyneet ihan sormia napsauttamalla, vaan olemme koko Suomen kehityksen kannalta historiallisesti olennaisen tärkeällä alueella.

Juha Reinikainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.