MERKKIPÄIVÄT: Rehtoreilla yhteinen 110-vuotiskahvitus lokakuussa

Pirkko Lokinperä ja Johanna Hyytiä viettävät molemmat merkkipäiviään lokakuussa.

Parolan koulun vt. rehtori ja Hattulan kyläkouluilla pitkään johtajana toiminut Pirkko Lokinperä täyttää lokakuussa 60 vuotta. Tasavuosia juhlii lokakuussa myös Parolan yhteiskoulun rehtori Johanna Hyytiä, joka täyttää 50.

– Lokakuun 14. päivänä kello 13–15 järjestämme yhteisen 110-vuotisjuhlakahvituksen Parolan yläkoulun ruokalassa. Sinne ovat tervetulleita sekä koulujen henkilökunta että yhteistyökumppanit, rehtorit kertovat.

Pirkko Lokinperä aloitti opettajan uransa vuonna 1985 synnyinkaupungissaan Riihimäellä Peltosaaren koulussa. Sieltä työura vei Hämeenlinnan kautta Hattulaan ja Kosken koululle vuonna 1990. Lokinperällä on takana yli kolme vuosikymmentä opettajan, koulunjohtajan ja nyt vt. rehtorin työtä Hattulassa.

Paikkakunnalle sitoutumista edisti puolison työ Puolustusvoimien palveluksessa Parolannummella ja Pirkon aktiivinen yhdistystoiminta niin maanpuolustuksen kuin paikallispolitiikankin parissa. Maaseudun kouluissa työskentely on ollut Lokinperän sydäntä lähellä.

– Olen kyläkoulujen puolustaja henkeen ja vereen. Siellä tunnetaan oppilaat perheineen paremmin kuin esimerkiksi kaupungin lähiökoulussa, sanoo Kosken koulun jälkeen myös Nihattulan koulun johtajana toiminut Lokinperä.

Opettajan uralle hakeutumiseen suurin sytyke oli Lokinperän oma opettaja.

– Minulla oli niin ihana 1.–2.-luokkien opettaja, että halusin olla isona niin kuin hän. Toinen uravaihtoehto oli seurakuntaohjaaja, mutta tämä ala vain veti.

Yhdeksi vuosikymmenten aikana tapahtuneeksi isoksi kehityskuluksi Pirkko Lokinperä nostaa opettajan roolin muutoksen.

– Vielä 80-luvulla oltiin opettajia ja lapset kuuntelivat opetusta. Nyt tuntuu, että opettajat tekevät kaikkea muuta kuin opettavat, esimerkiksi selvittävät erilaisia ongelmia. Myös opetuksen vaatimustaso oli ennen paljon kovempi, ala-asteellakaan ei enää edes opeteta kaikkea mitä ennen.

PIRKKO LOKINPERÄ

SYNTYNYT: 11.10.1962 Riihimäki.

KOULUTUS: ylioppilas, luokanopettaja, kasvatustieteiden maisteri, hallinnon opintoja ja matematiikan aineenopettaja.

TYÖURA: 1985 Peltosaaren koulu Riihimäellä, 1988–89 Seminaarin koulu Hämeenlinna, 1990–2011 Hattulan Kosken koulun johtaja, 2011–2022 Nihattulan koulun johtaja, 2022– Parolan koulun vt. rehtori.

VAPAA-AIKANA: Pitkäaikainen Hattulan kunnanvaltuutettu ja nykyisen kunnanhallituksen jäsen. Puheenjohtajana Päällystön naisten liitossa ja Naisten valmiusliiton Hämeen alueneuvottelukunnassa.

Pirkko Lokinperä.

Lokinperä tunnetaan myös pitkäaikaisena Hattulan kuntapoliitikkona.

– Lähdin kuntapolitiikkaan ollessani töissä Kosken koululla, kun rehtori Marko Seppälä kysyi kiinnostusta.

Aluksi Pirkko oli mukana sitoutumattomana kokoomuksen ryhmässä, mutta siirtyi Hattulassa 2000-luvun alkuvuosina vaikuttaneisiin sitoutumattomiin.

– Kun sitoutumattoman ryhmän toiminta loppui, liityin keskustaan. Yhteiskunta ja yhteiskunnallisten asioiden hoito on aina kiinnostanut, varsinkin maaseudun asiat, Lokinperä luonnehtii.

Hän on tehnyt myös merkittävän jakson naisten vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Lokinperä liittyi vuonna 1986 Päällystön naisten liittoon ja toimi pitkään liiton puheenjohtajanakin. Samoin hän on ollut aktiivinen Naisten valmiusliitossa.

– Siellä suurin ponnistus oli Parolannummella vuonna 2017 järjestetty poikkeusolojen harjoitus, johon osallistui 480 naista. Tapahtumaa valmisteltiin kaksi vuotta, hän muistelee.

Nykyisessä tehtävässään Parolan koulun vt. rehtorina Lokinperä sanoo viihtyvänsä.

– Mielelläni olen vaikka urani lopun tässä jos saan, hän pohtii ääneen.

Rehtori Johanna Hyytiän lukioaikainen tavoite oli ryhtyä kääntäjäksi.

– Opiskelin kuitenkin kieliä niin paljon, että sain niistä tarpeekseni. Opettajaopintoihin lähtöön vaikutti myös opiskelupaikka, eli Hämeenlinnan OKL. Opettajuus on myös mahdollistanut monen alan täydennyskoulutusta, Hyytiä kertoo.

Myös Johanna Hyytiän ensimmäinen pidempi työjakso opettajana oli Riihimäellä.

– Opiskelin vielä, kun minut kutsuttiin pitämään kahdeksan kuukauden mittaista sijaisuutta. Ryhmässä oli paljon keskinäistä tappelua jota yritin lieventää muun muassa niin, että annoin jokaisen osapuolen sisustaa yhden kulman luokasta haluamallaan tavalla. Luokka pystyi lukuvuoden lopuksi toimimaan hyvin yhdessä leirikoulussakin.

Hyytiä ehti työskennellä Riihimäellä myös rehtorina ja hallintopäällikkönä. Tilastotiedettä ja koodaustakin opiskelleena hän oli rehtoreiden joukossa edelläkävijöitä tietotekniikan omaksumisessa.

JOHANNA HYYTIÄ

SYNTYNYT: 19.10.1972 Kitee.

KOULUTUS: ylioppilas, luokanopettaja, kasvatustieteiden maisteri, sivuaineina muun muassa ympäristötiede, tilastotiede, koodaus, hallintotieteet, useita erikoisammattitutkintoja.

TYÖURA: 1997–2007 Riihimäellä opettajana, rehtorina ja hallintopäällikkönä, 2007–2014 Hämeenlinnassa opetus- ja kulttuuripäällikkönä sekä palvelupäällikkönä, 2014–2019 HYKin apulaisrehtorina ja rehtorina, josta virkavapaan aikana Seminaarin koulun vt. rehtorina 2015–16, 2019– Parolan yhteiskoulun rehtori.

VAPAA-AIKANA: Mökkeilee, ulkoiluttaa koiraa, lukee ja kuuntelee äänikirjoja. LC Aulangon jäsen ja Kanta-Hämeen rehtoreiden puheenjohtaja.

Johanna Hyytiä.

Työurallaan Hyytiä kertoo kaipaavansa älyllisiä haasteita ja tunteen siitä, että pystyy antamaan tehtävässä parhaansa.

– Työurani on kulkenut noin seitsemän vuoden sykleissä.

Riihimäeltä Johanna Hyytiä siirtyi Hämeenlinnaan jossa työskenteli opetus- ja kulttuuripäällikkönä sekä palvelupäällikkönä. Mainitun seitsemän vuoden jakson jälkeen hän kuitenkin palasi rehtorin työhön.

– Halusin vielä työhön, missä asiat pääsee hoitamaan maaliin asti. Syy miksi päädyin lopulta yläkoulun rehtoriksi on varmasti se, että paras kokemus on, kun saa lykättyä murrosikäisen polkua oikeaan suuntaan.

Parolan yhteiskoulun rehtorina Hyytiä on toiminut vuodesta 2019 eikä kaihoa ainakaan vielä uusiin haasteisiin.

– Täällä on menossa nyt neljäs vuosi eikä ole kiire mihinkään. Yhteiskoulu on työyhteisönä kiva, opettajat ovat täysijärkisiä, oppilaiden ja vanhempien kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, koulun varustelutaso on riittävää ja muun muassa erityisen tuen resurssit ovat hyvät. Esimies ei myöskään voi kesken kaiken jäädä työstä pois, ja erityisesti kouluverkkoasiat ovat Hattulassa nyt pinnalla, hän luonnehtii.

Juha Reinikainen