Sunnuntai 19.01.2020
Nimipäivät: Heikki, Henrik, Henna, Henriikka, Henri
Hämeenlinna
Melkein pilvistä
4°C
Tuuli: 6 m/s EEL
 

Tarinoita Hattulasta 4: Urheilua Hattulassa

Parolan Visan junioreita palkittavana kauden 2017 päättäjäisissä.

Urheiluinnostus viriää

Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Kansakuntamme urheilumenestys ennen toista maailmansotaa oli huimaa. Menestys ruokki kansallista itsetuntoa. Kansa, joka urheilukentillä voittaa, ei voi olla ihan mitätön.

Suomen suuriruhtinaskunta saavutti vuonna 1912 Tukholman olympiakisoissa 26 mitalia. Emämaa Venäjä saavutti ainoastaan 5 mitalia. Se oli vasta alkua, sillä seuraavina vuosikymmeninä mitalimäärä kasvoi ja itsenäinen Suomi oli ennen toista maailmansotaa olympialaisten mitalitilastossa sijalla neljä!

Menestyksen myötä odotukset kasvoivat ja pettymykset olivat suuria, jos voittoja ei tullut. Itse muistan Moskovan olympialaisten suuren pettymyksen, kun 5.000 ja 10.000 metriltä tuli vain hopeaa ja pronssia. Nykyään riittäisi, jos edes ruotsalaiset voitettaisiin.

Urheiluinnostus oli kasvanut Suomessa 1800-luvun lopulta alkaen. Sitä ennen ihmiset eivät urheilua kaivanneetkaan, kun liikuntaa sai ihan riittävästi normaaleissa päiväaskareissa.

Urheiluinnostus levisi myös Hattulaan. Jo 1900-luvun alussa täällä järjestettiin kilpailuja ainakin palokunnan ja työväenyhdistysten kesäpäivillä. Suosittuja lajeja olivat köydenveto, maantiejuoksut, naulan lyöminen puuhun ja väkikapulan veto. Viimeisessä lajissa urheilijat istuivat maassa jalkapohjat vastakkain kapulasta käsillä kiinni pitäen. Sitten vedettiin ja hävinnyt oli se, jonka takapuoli nousi ensin maasta.

Ensimmäiset urheiluseurat

Hattulan historiikin (1975) mukaan kunnan ensimmäinen urheiluseura oli Parolan Ponnistus, joka toimi vireästi, mutta jäi rekisteröimättömäksi syystä tai toisesta.

Hattulan urheiluseurojen virallinen historia alkaa 1928, jolloin perustettiin Parolan Visa. Tuosta perustamisesta ei ole (?) jäljellä virallisia asiakirjoja, joten perustajien nimet ovat historian kätköissä. Ehkä joku tietää heidät? Parolan työväentalo rakennettiin samana vuonna ja Visa liittyi Työväen urheiluliittoon, joten samat rakentajat voivat hyvinkin olla myös Visan perustajia.

Takavuosien merkittävä hattulalainen urheiluseura oli myös Hattulan Haka, joka perustettiin vuonna 1932 Jukolan seuratalolla. Seuran nimeksi esitettiin myös Hattulan Hakopäät, mutta näin myöhemmin ajatellen Haka oli varmasti parempi valinta. Haka oli nk. porvariseura ja Suomen Valtakunnan Urheiluliiton jäsen. Hakan toiminta on loppunut jo vuosikymmeniä sitten.

Alkuvuosina molempien seurojen lajivalikoimaan kuuluivat lähinnä yleisurheilu, voimistelu, hiihto ja palloilu. Onpahan Hattulassa ollut jopa mäkimiehiä, jotka leiskauttivat muutaman kymmenen metrin ”siivuja” perinteisellä tyylillä Parolan harjulla. Samoissa maastoissa sijaitsi myös suojeluskunnan omistama hiihtomaja, jonka Haka sotien jälkeen sai omistukseensa.

Urheiluseurat olivat aktiivisia myös kulttuurin alueella. Parolan Visan lajivalikoimaan kuuluivat mm. laulu, lausunta ja näytteleminen. Myös Hakalla oli sotien jälkeen menestyksekäs näytelmäkerho.

Urheilullista menestystä saavutettiin ainakin piiritasolla jopa ennen varsinaisten urheiluseurojen aikaa. Paikallisen suojeluskunnan pesäpallojoukkue voitti nimittäin 1920-luvulla muutaman kerran piirinmestaruuden. Sittemmin 1930-luvulla Haka nousi jopa pesäpallon Suomi-sarjaan, mutta luopui sarjapaikastaan muutaman voittopelin jälkeen taloudellisista syistä johtuen.

Hattulan urheiluolosuhteet olivat tuolloin luonnollisesti alkeelliset, mutta paranivat merkittävästi vuonna 1938. Tuolloin vihittiin käyttöön Hattulan ensimmäinen urheilukenttä. Jukolan urheilukenttä sijaitsi nimensä mukaisesti Jukolassa eli nykyisen Päiväkoti Tiitiäisen lähiympäristössä.

Avajaiskisat olivat merkittävä tapahtuma, kun niihin osallistuivat keihäänheittäjä Matti Järvinen ja juoksija Ilmari Salminen, molemmat olympiavoittajia sekä maailmanennätysmiehiä.

Seuraava urheilukenttä valmistui, kun Parolan kansakoulu rakennettiin 1951. Koulu oli muuten tuolloin Suomen suurin maalaiskunnassa sijaitseva kansakoulurakennus. Koulun voimistelusali nosti hattulaisten urheilun harrastajien olosuhteet uudelle tasolle.

Pekolan Iskun puheenjohtaja Aki Töyrylä puhui Iskun 70-vuotisjuhlissa vuonna 2016. Töyrylän mukaan Isku on suurelle osalle kyläläisistä olennainen osa pekolalaisuutta.

Lisää seuroja ja lajeja

Urheiluseuroja Hattulassa on ollut useita, joista osa toimii edelleen. Mieleen tulevat mm. Lento 64, Katinalan Kurret, Nihattulan Tempo, Tyrvännön Urheilijat, Parolan Tennis, Pekolan Isku, Hakimäen Urheilupojat ja Sattulan Sudet. Varmasti moni seura tuosta luettelosta puuttuu.

Hattulassa harrastettiin pitkään perinteisiä lajeja eli yleisurheilua, hiihtoa ja palloilua.  Nykyään lajivalikoima on monipuolinen sisältäen mm. e-sporttia, futsalia, skuuttausta, frisbeetä, golfia, multigolfia ja skeittausta. Hattulalaisesta painiseurasta ei historiasta merkintöjä löydy, vaikka se takavuosien mahtilaji Suomessa olikin. Lisäksi Parolan kansakoulun alakerran harjoitustilaa kutsuttiin jossain vaiheessa painisaliksi.

Tiesitkö?

Suomen itsenäistyessä koko maassa oli 700 rekisteröityä urheiluseuraa. Vielä Venäjän vallan aikana seurojen perustaminen nähtiin jopa yhteiskuntarauhaa uhkaavana tekijänä. Itsenäisen Suomen aikana tilanne muuttui ja seuroja on perustettu mutta myös lopetettu tuhansia.

Tällä hetkellä aktiivisesti toimivia urheiluseuroja on noin 10.000. Parolan Visa on 91-vuotias ja siten yksi vanhimmista edelleen toimivista seuroista, mutta mikä onkaan se vanhin?

Vastaus: Vuonna 1856 perustettu Björneborgs Segelförening.

Pekka Järvi

Hattulalainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.