Keskiviikko 23.09.2020
Nimipäivät: Mielikki, Miisa, Minja
Hämeenlinna
Verrattain pilvistä
17°C
Tuuli: 3 m/s E
 

Tarinoita Hattulasta 5: Koulut ovat aina ajankohtaisia

Lepaan koulun kunnostustarve oli puheenaiheena keväällä 2016.

Sivistys on kansakunnan suurin pääoma ja siksi koulujen perustaminen, rakentaminen, siirtäminen tai lakkauttaminen on herättänyt intohimoja niin kauan kun jonkinlainen koululaitos on olemassa ollut. Hattula ei ole tässä mikään poikkeus.

Suomessa lukutaito yleistyi nopeammin kuin monessa muussa Euroopan maassa, vaikka se kuulostaa ehkä uskomattomalta. Miten täällä Pohjolan harvaan asutuilla perukoilla lukutaito olisi voinut kehittyä nopeammin kuin keskisen Euroopan kulttuurimaissa? Mutta juuri harva asutus olikin lukutaidon kehittymisen kannustimia.

Aikoinaan suuri osa teksteistä oli hartauskirjallisuutta ja sitä kansalle luki papisto. Harvaan asutussa Suomessa pappeja ei riittänyt jokaiseen kylään, joten lukutaito levisi ”pakon sanelemana metsäkulmille”. Ellei kylällä ollut yhtään lukutaitoista, jäivät raamatun kertomukset kuulematta.

Lukutaidottoman on vaikea opettaa muita lukemaan

Lukutaitoisia kansalaisia arvostettiin ja heidän vaikutusvaltansa yhteisössä oli suuri. Kansalaisten laajempi lukemaan oppiminen edellytti jonkinlaista koulujärjestelmää, joka 200 vuotta sitten tarkoitti yleensä pyhäkoulua eli sunnuntaisin opittiin uskontoa ja sen lisäksi vähän lukutaitoakin. Pyhäkoulua kävivät aikuiset ihmiset.

Lasten opettaminen lukemaan oli vanhempien velvollisuus, mutta opetus oli hankalaa, koska useimmat vanhemmat eivät osanneet itsekään lukea. Niinpä tärkeän lukutaidon levittämiseen tarvittiin koululaitosta. Hattulassa perustettiin 1800-luvun puolivälissä kyläkouluja, joissa lukutaidottomien vanhempien lapsia opetettiin lukemaan.

Suomessa ei tuolloin ollut oppivelvollisuutta ja kyläkoulut toimivat hyvin sattumanvaraisesti. Lisäksi harvan sivistyneistön keskuudessa saattoi olla epäluuloa sitä kohtaan, että rahvas oppisi lukemaan, saati kirjoittamaan. Sivistystason nousun ja erityisesti sen laajenemisen pelättiin kasvattavan tyytymättömyyttä vallitseviin olosuhteisiin, lisäävän ihmisten vaatimustasoa ja horjuttavan vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä.

Tilanne on nykyään samanlainen monissa kriisimaissa. Itse muistan, kun vuonna 2013 Afganistanissa avattiin 500 oppilaan tyttökoulu. Pian toiminnan alettua koulun juomavesi myrkytettiin, kun joku halusi estää tyttöjen koulunkäynnin. Vanha ”totuus” kun on, että kouluttamalla (myös) tytöt, yhteiskunta kehittyy. Vaikka meistä tuntuu mahdottomalta, niin edelleen on paikkoja, missä tätä kehitystä pelätään.

Nihattulan koulu perustettiin Suomen ollessa vielä Venäjän alainen suuriruhtinaskunta. 116 vuotta perustamisen jälkeen – nimittäin v. 2018 – tapahtumaa juhlistettiin muistokyltillä.

Kyläkoulut – yritys hyvä, tulos ei

Onneksi Suomessa ei sivistyksen voittokulkua haluttu pysäyttää ja ymmärrettiin sen merkitys suomalaisille ja suomalaisuudelle. ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”. Tämä Padasjoella 1791 syntyneen Adolf Ivar Arwidssonin määritelmä osaltaan kannusti suomalaisia kohti korkeampaa sivistystä.

Hattula oli tunnettu pitäjä ja täällä edettiin koulutuksen kärkijoukoissa. Hattula tunnettiin niin kirkkohistoriallisena pyhiinvaelluskohteena kuin kuninkaitten ja keisareiden sotajoukkojen harjoituspaikkana. Ei ollut siis yllätys, että Hattulan koulujärjestelmä alkoi rakentua jo varhaisessa vaiheessa.

Hattulaan perustettiin aluksi kyläkouluja, mutta niiden toiminta oli satunnaista. Kouluja syntyi Hattulan historiikin mukaan ainakin Hyrvälään, Merveen, Sattulaan, Takajärvelle sekä Tenhiälään. Varsinaisia opettajia näissä kouluissa ei ollut, vaan opetuksesta vastasivat harvat lukutaitoiset kyläläiset.

Idea kyläkouluista oli hyvä, mutta tulokset eivät olleet kaikkia tyydyttäviä. Seurakunnassa oltiinkin huolissaan hattulalaisten lasten heikosta kristinuskon tuntemuksesta, eikä lukutaidossakaan juuri hurraamista ollut. Niinpä haluttiin perustaa tehokkaampi koululaitos, jonka moottori olisi pätevä opettaja.

Koulurakennuksia ei tietysti ollut ja liikkuminen oli vaivalloista, joten nykyisen kaltainen koulunkäynti oli mahdotonta. Niinpä laitettiin opettaja liikkumaan oppilaiden luokse ja perustettiin kiertokoulu. Opettaja saapui kylälle, keräsi lapset tupaan ja opetus alkoi.

Kiertokoulu-uudistus

Yhdessä kylässä opettaja oli aina pari kuukautta kerrallaan ja siirtyi sitten toiseen. Kyliä oli useita ja oppilaille tuli pitkiä oppimistaukoja, jotka saattoivat kestää jopa 2–3 vuotta. Kun opettaja seuraavan kerran saapui kylälle, saattoi tähtioppilaskin olla taas palautunut lukutaidottomaksi.

”Välivuoden tai välivuosien” aikana moni oppilas autuaasti unohti sen, mitä aiemmin ehti oppia. Opetus alkoi taas aakkosista ja opettajaa tilanne tietysti suuresti turhautti.

Aikaa myöten kiertokoulun tehottomuuteen kyllästyivät myös papit, opettajat kuin kyläläiset ja edessä olikin kiertokoulu-uudistus. Ratkaisu oli yksinkertainen ja suoraviivainen – lisää opettajia!

Hattula jaettiin neljään kiertokoulupiiriin ja kukin piiri sai oman opettajan. Näin opettaja ilmestyi kylälle useammin ja välivuodet jäivät lyhemmiksi. Oppimistulokset kohentuivat!

Aikaa myöten alkoi myös pysyvämpi koulujärjestelmä rakentumaan. Kansakouluasetus tuli voimaan vuonna 1866, mutta koulujen perustaminen oli edelleen vapaaehtoista. Koska ei ollut lain edellyttämää pakkoa, monessa pitäjässä koulujärjestelmä oli pitkään hyvin kirjava. Oli kyläkouluja ja kiertokouluja. Niitä hallinnoi niin kunta kuin seurakuntakin.

Oppilaita pihalla odottamassa koulunkäynnin alkua Juteinikeskuksessa elokuussa 2016. Moderni koulu ja myös sovelletut modernit opetusmetodit ovat puhuttaneet.

Ensimmäinen kansakoulu Sattulaan

Hattulassa haluttiin kuitenkin parempaa, kun vuonna 1868 (=kunnan perustamisvuosi) harkittiin vakavasti kansakoulun perustamista. Uudessa kunnassa uudistus ei mennyt ihan heti läpi, kun osa päättäjistä luotti vakaasti kiertokoulujärjestelmän laatuun. Mutta jo vuonna 1869 päätettiin perustaa kansakoulu pitäjän tytöille ja pojille. Tuo ensimmäinen kansakoulu perustettiin Sattulan kylän Jaakkolan taloon.

Ensimmäinen opettajakin löytyi läheltä, kun Sattulan oma poika Kustaa Rekolainen oli juuri valmistunut Jyväskylän seminaarista. Uusi kansakoulu herätti suurta ihmettelyä pitäjässä ja opetusta tultiin kuuntelemaan, vaikka ei oltaisi oppilaita oltukaan. Sattula koki kuitenkin pian tappion ja koulu lakkautettiin tai oikeasti siirrettiin ensin Rahkoilaan ja sieltä myöhemmin Pelkolaan.

Ensimmäistä koulurakennusta odotettiin 15 vuotta

Kansakoululle haluttiin oma rakennus ja leskirouva Wegelius lahjoitti koululle tontin Pelkolan kylästä vuonna 1870. Päätös rakennustöiden aloittamisesta sai kuitenkin odottaa. Vasta kuntakokouksessa vuonna 1880 otettiin asia vakavasti käsittelyyn. Aika ei kuitenkaan ollut vieläkään kypsä, kun vastustajia löytyi liikaa. Päätöstä rakentamisesta ei syntynyt.

Hanke kuitenkin eteni ja lopulta vuonna 1884 päätettiin rakentaa Pelkolan kansakoulu vaivais- ja koulukassan varoin. Uusi ja hieno koulurakennus otettiin käyttöön seuraavana vuonna. Näin oli Hattula saanut ensimmäisen koulurakennuksen 15 vuotta siitä, kun tontti oli saatu lahjoituksena.

Parolan koulun pihalla on myös hyvät liikuntamahdollisuudet.

Tulevina vuosikymmeninä kouluja rakennettiin lisää ja Suomen itsenäistyessä Hattulassa olikin jo seitsemän (7) koulua. Tilanne oli hyvä, koska kunnassa oli yksi (1) opettaja 476 kuntalaista kohden. Tilanne oli parempi kuin Hämeenlinnassa, joka herätti kuntalaisissa ansaittua ylpeyttä.

Hattulalaisten oppilaiden määrä kasvoi sitä mukaa, kun koulut lisääntyivät. Pian muutaman
kymmenen oppilaan sijasta kunnassa oli useita satoja koululaisia. Hattulalaisista lapsista noin puolet saatiin kansakouluopintojen pariin jo 1910-luvulla. Saavutus oli hyvä, koska oppivelvollisuuspakko tuli voimaan vasta 1921.

Oppimisinnostusta lisäsivät tutkimukset, jotka todistivat miten kansakoulun suorittaneet pärjäsivät yhteiskunnassa paremmin kuin koulun käymättömät. Sivistystyö oli kantanut Hattulassa hyvän sadon.

Pekka Järvi

Hattulalainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.