Torstai 02.04.2020
Nimipäivät: Pellervo
Hämeenlinna
Sadekuuroja
5°C
Tuuli: 6 m/s EEL
 

Tarinoita Hattulasta 6: Keisari kylässä

Hattula ei ole ihan merkityksetön paikka, koska niin kuninkaat, keisarit kuin presidentitkin ovat täällä vuoroin vierailleet. Parin viikon takaisen presidentti Sauli Niinistön käynnin yhteydessä toimittaja kysyi haastattelussa esikuntapäälliköltä edellisen valtiojohtajan vierailun ajankohtaa paikkakunnalla tai ainakin Panssariprikaatissa.

Haastateltava ei sitä muistanut, mutta mehän tiedämme sen tapahtuneen keväällä 1982. Tuolloin tasavallan presidentti Mauno Koivisto vieraili Parolannummella ja varusmiehet puhdistivat nurkkia sekä suoristivat kantoja reiteillä, joita presidentin oletettiin liikkuvan. Koivisto oli tuolloin vasta aloittanut virassaan, joten vierailu sai runsaasti huomiota.

Kuninkaiden ja keisareiden vierailuja Hattulassa oli todistettu jo paljon tuota aikaisemmin. Ruotsin vallan aikana kuningasvierailu toteutui kaikkiaan neljä kertaa. Sotaväki harjoitteli Parolannummella ja kuningas kävi tarkastamassa sotilaittensa osaamista. Venäjän vallan aikana tämä perinne ei muuttunut, vaikka sotaväen komentokieli ja univormut vaihtuivat.

Vuodesta toiseen tuhannet sotilaat saapuivat Parolannummelle monien viikkojen harjoituksiin. Vaikutus Hattulan ja koko seutukunnan talouteen sekä kulttuuriin oli merkittävä. Kauppiaat ja talonpojat myivät tuotteitaan sotilaille ja jopa kapakoitakin alueelle rakennettiin.

Kuten eräässä aikaisemmassa tarinassa mainittiin, Ruotsin armeijalta loppui jopa viina ja sitä haettiin aina Tampereen tienoolta lisää. Tätä ongelmaa ei ilmeisesti Venäjän armeija kohdannut tai ainakaan historian kirjoissa varastojen loppumisesta ei ole mainintoja.

Aleksanteri I aloitti keisarivierailut

Ruotsin hävittyä viimeisen sotansa Venäjälle, Suomi liitettiin osaksi Venäjän suurta valtakuntaa vuonna 1809. Sodasta huolimatta keisari Aleksanteri I katsoi Suomen tulleen yhdistetyksi Venäjään enemmän suomalaisten omien etujen pohjalta kuin valloituksena. Hän otti käyttöönsä Suomen suuriruhtinaan arvonimen ja lupasi suomalaisille paikan ”kansakuntana kansakuntien joukossa”.

Kymmenen vuotta tuosta lupauksesta Suomen suuriruhtinas ja Venäjän keisari Aleksanteri I saapui Parolannummelle. Vierailu tapahtui elokuussa, mutta joukot harjoittelivat alueella luonnollisesti koko kesän. Merkkinä sotaväen läsnäolosta oli Nihattulassa suuri, satojen telttojen tilapäinen majoitusalue.

Keisari saapui ja seurasi joukkojen harjoituksia ollen ilmeisen tyytyväinen näkemäänsä. Puhuessaan sotilailleen hän kehui suomalaisia joukkoja näiden taisteluissa osoittamasta urhoollisuudesta. Tässä suhteessa keisari oli hyvin suvaitsevainen, koska suomalaiset olivat siihen asti taistelleet lähinnä vain venäläisiä vastaan osana Ruotsin armeijaa. Entisen vihollisen arvostus kohotti suomalaisten sotilaiden mielialoja ja itseluottamusta.

Ruotsin kuninkaiden tapaan myös Venäjän keisarit herättivät väestön keskuudessa suurta kiinnostusta. Teiden varsille kokoontui tuhatmäärin ihmisiä katsomaan hallitsijaa. Keisareiden ja kuninkaiden tavoissa ei suurta eroa ollut. He saapuivat alueelle ratsain koristeellisessa univormussa.

Joukot tarkastettiin, puheet pidettiin, kunniamerkit jaettiin, ylennykset julkaistiin ja joukkoja testattiin erilaisilla manöövereillä. Ruotsin kuninkaista poiketen, Venäjän keisarit eivät kuitenkaan pudonneet ratsailta.

Suosittu Aleksanteri II

Jälkeenpäin arvioiden historiallisesti merkittävin päämiehen vierailu koettiin kesällä 1863. Kesäkausi oli muutenkin poikkeuksellisen vilkas ja Parolannummella harjoitteli tuhansia sotilaita. Venäjälle kuuluvassa Puolassa kansa kapinoi ja keisaria kiinnosti niin sotaväen valmius kuin suomalaisten uskollisuuskin. Hänelle oli tärkeää pitää suomalaiset tyytyväisinä. Tekemistä riitti kapinoivien puolalaisten kanssa ihan riittävästi.

Aleksanteri II:n vierailun jälkikaikuja. Parolan Leijona -patsaan kupeessa paljastettiin vuoden 1863 kieliasetuksen muistolaatta heinäkuussa 2017.

Ehkä juuri tuosta rauhattomuudesta johtuen kesän 1863 vierailu oli yllätys ja vasta heinäkuussa kuultiin itse keisarin saapuvan Parolannummelle. Harjoitukset saivatkin uutta puhtia ja Hämeenlinna koristautui keisaria varten. Aleksanteri II oli suomalaisten keskuudessa hyvin pidetty hallitsija.

Keisarin juna saapui Hämeenlinnaan aamuyöllä 29. heinäkuuta 1863. Huolimatta myöhäisestä ajankohdasta kaupunkilaiset jaksoivat odottaa ja runsaslukuisana he hurrasivat sekä heittelivät kukkasia kaduille keisarin vaunujen lipuessa kohti kuvernöörin taloa (maaherran talo).

Hetken levättyään keisari jatkoi matkaa Parolannummelle. Niin sotaväki kuin väestökin oli innoissaan, etenkin kun he havaitsivat keisarin pukeutuneen Suomen kaartin univormuun. Joukkojen tarkastus sujui hyvin, vaikka suomalaisten sotilaiden ampumanäyte ei ollut normaalilla tasolla, ilmeisen jännityksen takia. Tykistö kuitenkin ampui tarkasti keisarin kunniaksi.

Harjoitukset päättyivät päivälliseen, joka nautittiin nykyisen harjoituskentän eteläreunaan pystytetyssä paviljongissa. Myös paikallisia oli kutsuttu keisarin kanssa päivälliselle. Aleksanteri II nosti maljan Suomen hyvinvoinnille ja urhoollisille suomalaisille sotilaille.

Lisäksi hänen korkeutensa keskusteli senaattori J. V. Snellmanin kanssa, joka esitti suomen kielen nostamista ruotsin kielen rinnalle viralliseksi oikeus- ja virkakieleksi seuraavan 20 vuoden kuluessa.

Pitääkseen suomalaiset tyytyväisenä ja erottaakseen heidät kauemmaksi ruotsalaisista juurista, keisari kannatti ajatusta. Seuraavana päivänä Aleksanteri II allekirjoitti julistuksen Hämeenlinnassa, nykyisessä maaherran talossa.

Yöpyikö keisari Parolannummella?

Vierailun virallinen osuus sujui siis hienosti, mutta jälkeenpäin on ollut pientä epäselvyyttä siitä, missä keisari vietti yönsä edellä mainitun päivällisen jälkeen. Hattulan historian mukaan suomalainen kersantti väitti keisarin nukkuneen Parolannummella kersantin itsensä ja viiden muun suomalaisen sotilaan vartioidessa keisarillisia yöunia.

Virallisemman lähteen mukaan keisari yöpyi kuvernöörin talossa, Vanajavedellä vietetyn laivamatkan jälkeen. Yhteistä kirjoituksissa on kuitenkin se, että molemmissa paikoissa nautittiin miestä väkevämpää, joka on saattanut vilkastuttaa ainakin kersantin mielikuvitusta.

Nykyään tuosta historiallisesta vierailusta meitä muistuttaa Parolan Leijona, joka säistä välittämättä seisoo vanhan lentokentän eteläpäässä. Sen sinne hankkivat suomalaiset upseerit, jotta tulevat sukupolvet muistaisivat keisarin vierailun.

Erikoista on se, että Suomi oli tuolloin ollut noin 40 vuotta osa Venäjää, mutta patsas tilattiin kuitenkin Tukholmasta. Leijona asetettiin paikalleen nälkävuonna 1868 ja on siitä asti tarkkaillut sotilaiden toimintaa alueella.

Kiireinen Aleksanteri II

Aleksanteri II oli Suomessa suuressa suosiossa ja hänen seuraava vierailu sai hämäläiset jälleen innostumaan. Tuolloin elettiin jo vuotta 1876. Hämeenlinna koristautui jälleen juhlavasti ja kaupunkilaiset kokoontuivat rautatieasemalle odottamaan hallitsijan saapumista. Heinäkuun 17. päivänä höyryjuna saapui vauhdilla etelästä ja hidastamatta jatkoi matkaa pysähtyen vasta Parolassa. Keisarilla oli kiire!

Parolasta keisari siirtyi valjakolla joukkojen luokse ja vastaanotti komean ohimarssin. Perinteisten hengenkohottamispuheiden jälkeen hän kävi mukana olleen perintöruhtinaansa kanssa katsomassa Parolan leijonaa, kunnes olikin jo kiire junalle.

Samana iltana keisarillinen juna ajoi Hämeenlinnan halki ja kaupunkilaisten harmiksi ei edelleenkään pysähtynyt. Tähän päättyivät myös keisarilliset vierailut, ainakin toistaiseksi.

Pekka Järvi

Hattulalainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.