TARINOITA HATTULASTA: Miten lentokenttä ja valtion lentokonetehdas liittyvät kuntamme historiaan?

Kuva Parolan kentältä heinäkuussa 1941.

Hattulaan.fi:ssä käynnistyy Pekka Järven kirjoittama juttusarja Tarinoita Hattulasta. Yli 50 vuotta Hattulassa asuneen Järven tarinoiden tarkoitus on tuoda ihmisten tietoisuuteen tapahtumia, paikkoja ja henkilöitä, jotka Hattulan historiaan liittyvät.

Tarinoissa voi olla toisinaan tarinalisää, joten liian vakavasti ei kenenkään pidä kaikkiin yksityiskohtiin puuttua. Tarkoitus on lisätä hattulalaisten kotipaikkatuntemusta.

Tarinoita Hattulasta 1: Parolan Lentokenttä

Hattulassa on ollut aikoinaan vilkas lentokenttä. Viimeiset koneet nousivat Parolan kentältä 1962, jonka jälkeen alue on ollut panssarivaunujen käytössä. Varusmiehet käyttävätkin alueesta nimeä ”LeKe”, joka muistuttaa meitä alueen ilmailuhistoriallisesta merkityksestä.

Varuskunnan kartoissa lentokenttä säilyi vielä 1970-luvun loppuun asti. Jotkut purjelentäjätkin saattoivat vielä tuolloin laskeutua töyssyiselle kentälle vanhasta muistista tai sitten tilanteen pakottamana. Lentotoiminnasta muistuttaa vielä kolme lentokonehallia sekä muutama ilmavoimien jälkeensä jättämä parakki.

Kaiken kaikkiaan parakkeja oli alueella satakunta. Mielenkiintoisen lisän lentokentän tarinaan tuo se tosiasia, että Valtion Lentokonetehtaan piti aloittaa lentokoneiden valmistus Hattulassa.

Valtion lentokonetehdas perustettiin Suomenlinnan ja Santahaminan saarille vuonna 1920. Tehtaan sijainti saarilla todettiin kuitenkin epäkäytännölliseksi jo pelkästään sen takia, että kelirikkoaikana tehtaille pääsy meriteitse oli haasteellista.

Saaren tehdastilatkaan eivät olleet kovin sopivia, joten uusi paikka piti löytää. Kaiken lisäksi Helsinki ei olisi sodan syttyessä ollut hyvä paikka ilmapommitusten sekä mereltä tulevien uhkien takia.

Lentokonetehtaan uutta sijoituspaikkaa etsittiin ympäri Suomen. Lopulta päävaihtoehdoiksi valikoituivat Tampere ja Parola. Alueellisen yhteistyön merkeissä sijoittamista Parolaan tukivat myös naapurikunnat Hämeenlinna sekä Janakkala.

Yhdessä luvattiin hoitaa työntekijöiden asuntoasiatkin kuntoon. Maantieteellinen sijainti sekä alueellinen yhteistyövalmius vakuuttivat virkamiehet ja niinpä puolustusministeriö esitti tehtaan perustamista Parolaan. Näin päätti myös Suomen hallitus vuonna 1931. Hattulan tulevaisuus ilmailuteollisuuden keskuksena näytti hyvältä.

Tampere ei kuitenkaan antanut periksi, vaan ryhtyi vastatoimiin. Kaupunki teki puolustusministeriölle uuden tarjouksen ja katsoi olevansa parempi sijoituspaikka mm. suuremman väestöpohjan sekä alueelle rakennettavan modernin lentokentän ansiosta (tuleva Härmälän kenttä).

Puolustusministeriö ottikin asian uudelleen pöydälle ja aloitti kaupanteon tekemällä vaatimuslistan tehtaan sijoittamisesta Tampereelle, jonka kaupunki sellaisenaan hyväksyi. Hattulalaisten pettymykseksi Suomen hallitus perui aiemman päätöksensä ja tammikuussa 1932 allekirjoitettiin sopimus lentokonetehtaan perustamista Tampereelle.

Puolustusneuvoston puheenjohtaja kenraali Mannerheim vastusti päätöksen muuttamista, mutta sillä ei ollut enää vaikutusta. Lentokoneiden valmistus Tampereella alkoi vuonna 1936.

Kuva heinäkuussa 1943 Lehijärveltä, missä toimivat toisinaan vesitasokoneet.

Hattulassakaan ei aivan toimettomiksi jääty ja Parolannummelle valmistui kaikesta huolimatta lentokenttä vuonna 1935. Kentän pituus oli aluksi 600 metriä, mutta talvisodan lähestyessä se rakennettiin noin 1.000 metrin pituiseksi. Myöhemmin rakennettiin vielä toinen kiitotie. Nuo ristiin menevien kiitoteiden päät ovat edelleen näkyvissä ainakin nykyisen harjoitusalueen eteläpäässä.

Sotien aikana Parolan kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä ja kenttä toimi ilmavoimien huoltokenttänä. Sotien jälkeen Ilmavoimien Viestipataljoona toimi alueella aina 1960-luvun alkuun saakka. Tuona aikana kenttä oli myös maamme tärkeimpiä purjelentokenttiä.

Lentotoiminta kentällä päättyi 1962, jolloin puolustusvoimien ilmatoiminta siirtyi Tikkakoskelle ja siviili-ilmailu Räyskälään. Varsinaista matkustajaliikennettä kentällä ei koskaan ollut. Tosin elokuussa 1942 kentälle laskeutui Saksan ilmavoimien matkustajakone kyydissään SS-valtakunnanjohtaja Himmler, mutta se on jo toinen tarina.

Lentokentän toiminta-aika oli vajaa 30 vuotta. Vastaavia lentokenttiä oli viime sotien aikana käytössä runsaasti. Jotkut niistä ovat edelleen aktiivisia, kuten Vesivehmaan kenttä Asikkalan kunnassa.

Parolaan ”lähes perustettu” Valtion Lentokonetehdas on vuosikymmenten aikana muuttanut nimeään ja lopulta lakannut sellaisenaan. Suomessa ei enää lentokoneita valmisteta, mutta Patria Aviation huoltaa lentokoneita ja kouluttaa lentäjiä.

Pekka Järvi

Hattulalainen