Tyrväntöläisestä männystä jalostuu pettuleipää Irlannin kansallisen nälänhädän museoon

Pettuleivän teon voi aloittaa saman tien mäntypuun kaatamisen ja pilkkomisen jälkeen, tietää Leena Hannukkala.

Tyrvännössä asuva Leena Hannukkala taitaa vanhan suomalaisen selviytymiskeinon, pettuleivän teon. Hän kehuu pettua terveelliseksi.

– Petussa on niin paljon hivenaineita, että se piti nälkävuosina ihmiset hengissä, vaikka pettuleivän muut ainesosat olivat ravintoköyhiä, Hannukkala tietää.

Aivan perimätietona ei pettuleivän valmistuksen taito Hannukkalassakaan ole kulkenut sukupolvelta toiselle. Leena opiskeli vuosituhannen alussa Tammelassa luontopalveluyrittäjäksi ja oppi monien muiden perinteisten suomalaisten ruokalajien valmistamisen ohessa pettuleivän teon.

Sen jälkeen hän on valmistanut leipää tarjottavaksi tapahtumissa, kuten Hämeenlinnan museomarkkinoilla ja myös opettanut valmistustaitoja muille.

Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitos ja sen johtaja dosentti Andrew Newby kerää perinnetietoutta nälänhädästä Suomessa ja siihen liittyen hän toimittaa materiaalia sekä pettuleipää Irlannin Strokestownissa toimivaan Irlannin kansallisen nälänhädän museoon. Lokakuussa 2017 avautuvaan näyttelyyn on nimittäin tulossa huone, jossa on tietoa 1860-luvun suurista nälkävuosista.

Kesäkuun puolivälin jälkeen Hannukkalan pihamaalla ja keittiössä oli nähtävissä koko pettuleivän valmistusketju.

– Pettu tehdään männystä, ihanteellinen on noin 50-vuotias mänty, kertoo Leena.

Nyt raaka-aineena oli hieman nuorempaa, mutta jo sopivan paksuksi kasvanutta mäntyä. Irlantiin tarvitaan mahdollisimman hyvin säilyvää pettuleipää ja sinne Leena Hannukkala leipoo alkuperäisen, ruisjauhoihin tehtävän ja kuivattavan pettuleivän tyyppistä purtavaa. Valmiina oli kuitenkin jo hiivaleipäjauhoihin tehdyn, vaaleamman pettuleivän maistiaisia – ja hyvää oli! Kyytipojaksi kävi mustaherukanlehdistä ja kuusenkerkkäsiirapista tehty juoma.

Ruskeiksi paahtuneita pettulevyjä ja etualalla pettujauhojen sekä hiivaleipäjauhojen sekoituksesta leivottua pettuleipää.

Männyn kuoren irrottamisen kannalta suotuisaa aikaa pettuliinojen tekemiselle on alkukesä. Puun ruskean kuoren alla on vielä vihreä osa, joka on otettava pois. Jäljelle jäävä vaalea osa jila ja nälsi saavat kuivua pari päivää, jonka jälkeen pettulevyt paahdetaan.

– Paahtamisen tai vaihtoehtoisesti keittämisen tarkoitus on poistaa pihka ja muut haitta-aineet. Itse laitan kuivat pettulevyt pellille ja 2-3 minuutiksi 200-asteiseen uuniin, kunnes ne ovat pähkinänruskeita, kertoo Leena Hannukkala.

Tässä näyte leivistä, jonka tyyppisiä syksyllä matkaa Tyrvännöstä kohti Irlantia.

Leenan Pettuleivän resepti

• 2,5 dl vettä
• 30 g hiivaa
• 1 rkl sokeria tai kuusenkerkkäsiirappia
• 1,5 tl suolaa
• n. 6 dl hiivaleipäjauhojaä
• 1 dl pettujahoa

Kädenlämpöiseen veteen liuotetaan hiiva ja sokeri, sekoitetaan osa hiivaleipäjauhoja nesteeseen. Annetaan olla liinan alla noin 15 minuuttia. Lisätään suola ja loput hiivaleipäjauhot sekä lopuksi pettujauho, alustetaan hyvin. Jätetään nousemaan n. 0,5 tuntia, jonka jälkeen leivotaan kaksi leipää pellille, annetaan kohota liinan alla. Paistetaan 200 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Leena Hannukkala siivutti vaaleaa pettuleipää tarjolle.