Kritiikin puhuritkin pääsivät ilmoille Myrskyn tuulivoimaillassa maanantaina

Myrsky Energian Tiia Possakka kertoi Hattulaan suunnitellusta tuulivoimahankkeesta. Kuva: Juha Reinikainen.

Hattulaan suunnitellusta tuulivoimala-alueesta järjestetty tiedotustilaisuus keräsi Juteinitalon auditorioon kymmeniä kiinnostuneita maanantaina. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa tulevaa ympäristövaikutusten arviointia joka sisältää niin luontovaikutusten kuin melunkin selvityksen.

Paikalla oli myös kunnan luottamuspäättäjiä, etunenässä valtuuston puheenjohtaja Kari Ventola ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ellen Rydbeck.

Kunnanjohtaja Pekka Järvi alusti tilaisuutta kertaamalla kunnan strategiaa, jossa Hattula haluaa olla ympäristöystävällinen, turvallinen ja pienen hiilijalanjäljen kunta.

Mahdollistava ilmapiiri taas Järven mukaan tarkoittaa, ettei hankeideoita ainakaan tuomita ennen kuin niihin kunnolla tutustutaan.

Noin 40:ää tuulivoimahanketta Suomeen valmisteleva Myrsky Energia oli viidestä tarjokkaasta maanomistajien edustajiston valinta yhtiöksi, joka valittiin edistämään tuulivoiman rakentamista Niinimäen alueelle Hattulaan.

– Esiselvitysvaiheessa alueelta on löydetty 12 tuulivoimalan paikat. Tämä maksimimäärä vaatisi muutoksen maakuntakaavaan, kertoi projektin hankekehityksestä Myrsky Energialla vastaava Tiia Possakka.

Hän kuitenkin totesi, että selvityksen lopullinen tulos voi olla myös 8 voimalaa tai nolla voimalaa.

Hattulassa aiemmin pidetyn aurinkovoimalainfon tapaan tässäkin tilaisuudessa korostettiin tulevia kiinteistöverotuottoja ja rakentamisen tuottamia aluetaloudellisia hyötyjä.

Yleisökysymykset aloitti kunnanvaltuutettu Timo Ojanen joka halusi tietää, minkälaiset hehtaarimäärät kasvualaa puustolta yksi tuulivoimala vie. Tiia Possakka vastasi, että noin yhdestä kahteen hehtaaria voimalaa kohden.

Samoin käsiteltiin sitä, paljonko pinta-alaa maan pinnalle rakennettavat liityntäjohdot veisivät. Tähän ei voimalayhtiöltä saatu yksiselitteistä vastausta. Se sen sijaan selvisi, että tuleva maisemaselvitys tulee sisältämään myös havainnollistavia kuvia suunnitelluista voimaloista.

Paikallisten vesistönsuojeluyhdistysten aktiivit olivat repliikeissään osin avoimen kriittisiä. Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys ry:n varapuheenjohtaja Jussi Heinämies nosti esiin Hämeen Liiton selvityksen tuulivoimaloiden mahdollisista sijaintipaikoista. Tämä selvitys arvioi Hattulan tuulivoimala-alueelle arvosanaksi vain 2/9.

Heinämies myös tivasi, kuka kantaa riskit voimaloiden elinkaaren päättymisen jälkeisestä purusta, jos Myrsky Energiaa ei tuolloin enää ole.

Myrskyn edustajat totesivat, että Hämeen Liiton selvityksen arvosanoissa painottui alueiden sijainti Fingridin nykyiseen kantaverkkoon nähden. Samoin yhtiö tekee selvityksensä hankkeen kannattavuudesta ja mikäli hanke toteutuu, yhtiö asettaa purkuvakuuden.

Renkajärven Suojeluyhdistys ry:n hallituksen jäsen Pentti Mansukoski muistutti kunnalle tehdystä kannanotosta, jonka perustelut voimalan sopimattomuudesta esitetylle alueelle ovat edelleen pätevät.

– Kunnan olisi etukäteen pitänyt käydä keskustelu siitä, halutaanko yksi Hämeen ainoista laajoista hiljaisista alueista tuhota. Tämä on isoin asia, ja pienempiä perusteluja löytyy vaikka kuinka paljon.

Possakka puolestaan myönsi, että tuulivoimalalle esitetty alue on esiintynyt hiljaisina alueina kehitettävien joukossa.

– Mutta se on myös Hämeen Liiton tuulivoimaselvityksessä mainittujen alueiden joukossa, vaikka aiemmin on linjattu sen kehittämisestä hiljaisena alueena, pyöritteli Possakka asiassa hämäläishallinnollisestikin vallitsevaa dilemmaa.

Pentti Mansukoski myös luonnehti uusiutuvan energian markkinoita tällä hetkellä ylikuumentuneiksi. Esimerkiksi hän nosti, että Myrsky Energialla ei ole vielä rakenteilla yhtään tuulivoimalaa, mutta käynnistettyjen valmisteluprosessien myynti on jo antanut yhtiön omistajille mahdollisuuden tuottoihin.

– Myrsky käynnistää prosessin ja sen jälkeen hanke on validia kauppatavaraa, Mansukoski mainitsi.

Juha Reinikainen