Torstai 28.03.2024
Nimipäivät: Armas

Tuuli:
 

BIOENERGIA: Uusiutuvan energian etsikkoaika on nyt, sanoo Lauri Inna

Hattulan suunnittelemissa uusiutuvan energian hankkeissa syksy on tunnustelun aikaa, linjasi kunnanjohtaja Lauri Inna.

Hattulan suunnittelemissa uusiutuvan energian hankkeissa syksy on tunnustelun aikaa, linjasi kunnanjohtaja Lauri Inna.

Jos hyvin käy, Hattulan suunnittelemat bioenergiahankkeet voivat lähteä toteutumaan jo ensi vuonna. Päätöstä työ- ja elinkeinoministeriöön jätetystä investointituesta uusiutuvan energian kärkihankkeelle odotellessa syksy kannattaa kunnanjohtaja Lauri Innan mielestä käyttää eri etenemisvaihtoehtojen tunnusteluun.

– Syksy on jonkinlaista käymistilaa jonka aikana mietitään mitä tehdään, jos saamme hakemamme tuen, sanoi Inna Hattulassa torstaina järjestetyssä bioenergiatilaisuudessa, jossa aihelistalla oli erityisesti biokaasulaitoksen perustamisen vaihtoehdot.

Hattulan hakemus Etelä-Suomen bioenergiakeskus -hankkeelle on ennakkoluulottomasti mukana TEMin listalla, jossa valtaosa hakijoista on maan eturivin energiayrityksiä. Inna korosti, että Hattulan puntin ei silti pidä tutista, vaikka muutkin ovat liikkeellä: nyt eletään etsikkoaikaa.

– Kilpailua ei voi pelätä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana luultavasti tehdään uusiutuvalle energialle tuotantoverkosto, jota käytetään seuraavat 35 vuotta, hän ennakoi.

Samalla on selvää, että kunta yksin ei lähde hankkeita toteuttamaan. Mahdolliset toteuttamismallit ovat juuri osa sitä “puintia”, johon Inna viittaa. Elenia, HS Vesi, Puolustusvoimien rakennuslaitos, MTK ja ProAgria ovat esimerkkejä mahdollisista yhteistyötahoista.

HAMK puolestaan teki Hattulalle ennen investointitukihakemuksen jättämistä lyhyehkössä ajassa mittavan selvityksen. Selvitystä torstaina esitellyt yliopettaja Antti Peltola sanoi yhteenvedossaan, että Hattulassa tilanne on biokaasuvoimalan perustamisedellytysten kannalta tasapainoinen.

– Kunnassa on raaka-ainetta saatavilla, voimalalle mahdollisia sijoituspaikkoja ja mädätysjäännöksestä eroon pääsemiseksi löytyy keinoja. Lisäksi kaasulle on käyttökohteita ja myös mahdollisia paikkoja tankkauspisteiden rakentamiseksi biokaasulla käyville ajoneuvoille, hän luetteli.

Johtopäätösten pohjana oli muun muassa Hattulan lähes kaikkien kotieläintilojen yrittäjien haastattelu.

– Perheviljelmä-kokoluokan tiloilla omassa navetassa syntynyt lanta käytettäisiin mielellään jatkossakin kasviravinteeksi, harvalukuisemmalla joukolla isoja tiloja lanta on nykyisin jonkinlainen ongelma.

Peltola kuitenkin korosti, että seudulla ei synny sellaisia määriä vaikeasti käsiteltävää lantaa, että voimala pitäisi perustaa ongelman ratkaisemiseksi.

– Hattulassa ei ole ongelmaa joka pitäisi ratkaista voimalan avulla, vaan tämä on mahdollisuus.

Mahdollisesti hyödynnettäviä biomassoja maataloudesta ovat myös nurmi ja luonnonhoitopelto. Vastaavasti biovoimalan mädätysjäännös kiinnostaa viljatiloja.

– Mädätysjäännös on biomassojen kaltainen logistinen kysymys, jäännöstä syntyy suunnilleen yhtä paljon kuin laitokselle tuodaan biomassaa, Peltola kertoi.

Maatalouden lisäksi biovoimalaan hamutaan teollisuus- ja yhteiskuntabiomassoja. Näitä voisivat esimerkiksi olla Parolannummen varuskunnan jäteruoat.

– Biokaasun realistisia käyttövaihtoehtoja olisivat lämmöntuotanto paikallisesti, syöttö Gasumin maakaasun runkoputkeen tai korkeammalle jalostettuna, eli puhdistettuna, paineistettuna ja sopivan jakelutekniikan avulla liikennepolttoaineena.

Etelä-Suomen bioenergiakeskuksen nimellä Hattulan Merveen kaavailtiin taannoin myös puuta hyödyntävää biovoimalaa. Heikki Koskelan yleisökysymykseen siitä, onko myös puuraaka-ainetta hyödyntävän laitoksen syntyminen todennäköistä, ei tällä hetkellä ole selkeää vastausta.

– Täytyy muistaa, että joissain suunnitelmissa mukana ollut puun vastaanottoterminaali murskaimineen ei melun takia sovellu aivan lähelle asutusta. Suoraa vastausta en pysty nyt antamaan, Inna totesi.

Torstaina järjestetty tilaisuus keräsi mukaan lähinnä maaseutuhallinnon sekä maa- ja metsätalouden edustajia. Biokaasuvoimalaa suuremman julkisuuden ovat kuitenkin saaneet Hattulan suunnitelmat jopa kymmenen hehtaarin aurinkovoimapuiston rakentamiseksi.

– Aurinkoenergia tuottaisi puhdasta energiaa biokaasulaitoksen käyttöä varten, nivoo Inna voimantuotantomuotoja yhteen.

Aurinkopaneelipuisto valtakunnan keskeisen kasvukäytävän varrella olisi hänen mukaansa myös hyvä käyntikortti koko Suomelle. Tämän käyntikortin mahdollinen painattaminen siis riippuu pitkälti ministeriön näkemyksestä siihen, onko kyseessä todella yksi valtakunnan tärkeimmistä hankkeista.

Juha Reinikainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.