“Juustohöylääminen on jo tehty, säästöt vaativat kipeitä toimenpiteitä”

Katariina Koivisto totesi ponnekkaasti, että kunta ei vielä ole taloudellisesti “suossa”, mutta vastuullinen taloudenpito vaatii reagointia hyvissä ajoin.

Kohutussa lukionlakkautusjupakassa kritiikinkin kohteeksi joutunut Hattulan kunnanjohtaja Katariina Koivisto pääsi vihdoin tänään kertomaan hattulalaisille omia näkemyksiään talouden tasapainottamiskomitean esityksen taustoista, kun kunta järjesti lukiosta ja talouden tasapainottamisesityksestä kuntalaistilaisuuden Juteinitalon Jaakonsalissa.

Koivisto vakuutteli, että lukion mahdollisen lakkauttamisen kuten muidenkin säästövaihtoehtojen vaikutuksista käytiin komiteassa keskustelua. Hän taustoitti säästöjen tarvetta kertomalla valtionosuusuudistusten rankaisseen Hattulaa.

– Tulot tippuvat ja menot nousevat, sen takia olemme tässä tilanteessa. Juustohöyläämiseen ei edellisen tasapainottamisohjelman jäljiltä ole enää mahdollisuuksia, nyt säästöjen aikaansaaminen tietää kipeitäkin toimenpiteitä, luonnehti Koivisto.

Hänen mukaansa Hattula ei vielä ole taloudellisesti suossa. Viime vuodelta kuitenkin on tiedossa 0,5–0,6 miljoonan alijäämä, eikä tämän vuoden talousarvio kestä yhtään takapakkeja.

– Veronkorotusten mahdollisuudesta on myös puhuttu, mutta tasapainottamiskomitessa otimme lähtökohdaksi, että pelkkiin korotuksiin emme tyydy. Tarvitsemme sekä säästöjä että mahdollisesti veronkorotuksia, jotka tulevat puheeksi syksyllä.

Seuraavaksi maaliskuun 6. päivänä kokoontuvaan valtuustoon tuodaan ainakin aloite kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä lukiokysymyksessä. Ensin aloitteen käsittelee kunnanhallitus maaliskuun 4. päivänä. Äänestys voidaan toteuttaa aikaisintaan 60 päivän kuluttua päätöksestä, eli kansanäänestys ainakin lykkäisi lukion kohtalosta päättämistä.

Kun Hattulasta on kyse, varsinaisen säästölistan tuomisen ajankohtaa kunnanhallituksen ja valtuuston päätettäväksi puolestaan kannattaa seurata herkeämättä.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila ei malttanut verhotusti olla kritisoimatta myös mediaa. Hän mainitsi puheenvuorossaan, että kunnanhallitus ei vielä ole päättänyt mistään “vaikka mediaa seuraamalla onkin luultavasti saanut toisenlaisen kuvan.”

Tilaisuuden avasi kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila, joka myös on ollut kovan ryöpytyksen kohteena. Puotila sanoi, että kunnanhallitus ei vielä ole päättänyt mistään, mutta Hattulaa ajaa kohti säästöjä muun muassa kasvava lainamäärä.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen toi tilaisuuteen kokonaisnäkemystä seudun lukiokartalta.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajasen puheenvuoro oli valtaosin pragmaattinen. Hän kertoi, että Parolan lukion 2.- ja 3.-luokkalaisia on syksyllä 2019 91 oppilasta ja jos Parolan lukion lakkauttamisesta päätetään, näille oppilaille osoitetaan opiskelupaikka Kaurialan lukiosta.

– Kaurialan lukio on mitoitettu 600 oppilaalle ja nyt siellä on noin 480 oppilasta.

Parolan lukion opintosuunnitelma pystyttäisiin Haajasen mukaan huomioimaan myös Kaurialassa ja Hattulasta siirtyvien oppilaiden lukio pyrittäisiin viemään sen puitteissa loppuun.

Parolan yläasteen nykyisten ysien kannattaa Parolan lukioon halutessaan myös hakea sinne.

– Jos Parolan lukio lakkautetaan, kysymme hakijoilta seuraavaa vaihtoehtoa. Pyrimme sijoittamaan Parolaan hakeneet Kaurialan, Lyseon ja Lammin lukioihin.

Hämeenlinnan lukioihin on tulossa Haajasen mukaan ensi lukukaudeksi ennätysmäärä virkoja avoimeksi ja kaikki Parolan lukion opettajat pystyttäisiin työllistämään Hämeenlinnaan.

– Siinä mielessä päätös kannattaisi tehdä nyt, jos lukio aiotaan lakkauttaa. Jos taas tehdään päätös lukion jatkamisesta, toiveena on työrauha eli vähintään viiden vuoden sopimus kunnan ja koulutuskuntayhtymän välille.

Juha Reinikainen