Kunnan kukkaronnyörit tiukemmalle, vaatii konkarivaltuutettu Pentti Pietilä

Pentti Pietilä hämmästelee kunnan kovaa velkaantumista ja perää investoinneista tarveselvitystä.

Hattulan kunta on velkaantumassa tahtiin, joka hirvittää valtuuston kokeneimpiin päättäjiin lukeutuvaa Pentti Pietilää (kesk.).

– Velkaa vaan otetaan syntymättömille sukupolvillekin. Tällä investointiohjelmalla velkaa on kohta 50 miljoonaa euroa, kipinöi oman äänestysalueensa Hurttalan äänikuningas ja kunnan toiseksi eniten ääniä vuoden 2017 vaaleissa kerännyt Pietilä.

Kuva hämäläisestä, tiluksiaan hiljalleen mittelevästä ja tuumailevasta hämäläisisännästä ei istu perunatilan isäntä Pietilään.

Täällä asiat on tarvittaessa laitettu aina halki ja poikki, istutaanpa kodalla grillailemassa ja teräviä sekä oluita naukkailemassa tai kahvikupin äärellä lohi- ja paahtopaistileipiä syömässä. Joka vuosi ei ehkä kannata lörpötellä, mutta kymmenen vuoden välein asiat on hyvä laittaa mittasuhteisiinsa.

– Jos sote tulee, puolet kunnan budjetista lähtee. Kunnan veroprosentti on ehkä kahdeksan tai seitsemän. Millä me silloin lyhennämme velkoja, esittää Pietilä retorisen kysymyksen ja ryystää kahvia päälle.

– Nyt on ollut kivaa 20–30 vuotta, mutta kun sote tulee, ollaan kusessa, hän vastaa itselleen ja rämäyttää kahvikupin tassille.

Puretun kunnantalon tontille rakennetaan uusi terveysasema.

Investoinnit ja niiden kohdentaminen puhuttavat aina, mutta taustaksi on todettava, että Hattulassa todella on investoitu, investoidaan ja suunnitellaan tulevia investointeja kovaan tahtiin.

Yhtenäiskoulun – tai “Parolan kampuksen”, kuten suunnittelutyöryhmä hankkeen nimesi – korjaus- ja uudisrakentamissuunnitelmat otettiin kunnanhallituksessa äskettäin pöydälle.

– Kunnanhallitus käytti otto-oikeutta, jotta voimme rauhassa pohtia asiaa. Emme voi noin vain velkaannuttaa kuntaa äärirajoille. Velkaa voi vielä saada nollakorolla, mutta talousviisaiden mukaan korot nousevat viimeistään vuoden päästä.

Parolan yläkoulun remontti on Pietilän mukaan varmasti edessä.

– Tähän hätään sitä ei kuitenkaan voi tehdä. Kunnassa täytyy nyt tehdä tarveselvitys siitä, mitä oikeasti tarvitsemme ja millä tulemme toimeen. Olemme muuttotappiokunta ja tulonmenetyksenä kunnalle poismuuttaja maksaa 4.000 euroa per nuppi. Se on huomioitava seuraavaa talousarviota tehtäessä.

Otto-oikeuden käyttäminen ja kunnanhallituksen tarkka linja saakin Pietilältä tunnustusta.

– Ensimmäistä kertaa minun päättäjäaikanani on nyt hyvä ote sekä kunnanhallituksen puheenjohtajalla että kunnanjohtajalla.

Korjauskelvottomaksi todettu seurakuntatalo on lyöty maan tasalle.

Parolan keskustaajama on muistuttanut viime ajat purkutyömaata. Vanha kunnantalo on purettu ja uuden terveyskeskuksen on määrä pian nousta yhteishankkeena Pihlajalinnnan kanssa.

Seurakuntatalo on niin ikään saatettu maan tasalle ja uusien tilojen rakentamisesta on suunniteltu päätettävän pian.

– Seurakuntatalon purku on kaikkein hävyttömin juttu, kiihtyy Pietilä ja kertoo eronneensa sekä kirkosta että kirkkovaltuustosta.

– Ehdotin, että lyödään alakerta tukkoon ja tehdään yläkerrassa remontti. Esitin myös, että kirkkoneuvosto kiinnittäisi erityistä huomiota virkojen määrään ja työn tehokkuuteen, Pietilä jatkaa.

Kyytiä saavat myös sisäilmaongelmaiset, joiden tarpeet Pietilän mielestä pyörittävät julkisrakentamista liikaa.

– Kuinka kauan nämä sisäilmaongelmaiset voivat sanella mitä tehdään? Ja onko tämä keskustan kehittämistä, että kaikki puretaan?

Rakennusten mahdolliset sisäilmaongelmat ovat Pietilän mukaan seurausta 80-prosenttisesti siitä, ettei kunta hoida rakennuksiaan.

Juha Reinikainen