TALOUS: Valtuusto väitteli yllättävästä veroprosentin korotusesityksestä pitkään

Vihreiden Mikko Sabel loi katseen Juteinitalon valtuustosalin kattoon toivoessaan, että valtuusto tekisi vastuullisempia päätöksiä kuin viime vuonna veroprosenteista päätettäessä samassa paikassa.

Hattulan kunnanvaltuustossa ei päästy naulaamaan kiinni ensi vuoden veroprosentteja rutiinityönä. Verohallinnosta vasta viime viikon lopulla tulleet uudet laskelmat ennakoivat tälle vuodelle vielä 400.000 euroa alhaisempaa verokertymää, mikä oli kunnanhallituksen tiedossa veroprosenttiesityksiä valtuustolle tehtäessä.

Kunnanhallitus olikin saanut pikahälytyksen ylimääräiseen kokoukseen juuri valtuuston kokouksen alla. Tässä kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja Katariina Koivisto oli esittänyt kunnan tuloveroprosentin nostoa ensi vuodeksi 20,75:een alkuperäisen esityksen mukaisen 20,50:n sijaan. Esitys myös tuli kunnanhallituksen uudeksi esitykseksi valtuustolle äänin 5–4.

– Kunnanhallitus on myös välittömästi päättänyt käynnistää talouden tasapainottamisohjelman, Koivisto alusti kunnanvaltuustolle pykälässä, jossa käsiteltiin muutoksia vuoden 2018 talousarvioon.

Veroprosenttipuheet käynnistyivät siis jo tässä vaiheessa kokousta ja Mikko Sabel (vihr.) muistutti viime vuonna esittäneensä veroprosentin nostoa ja maininneensa epärealistisista säästötavoitteista sekä liian suuriksi budjetoiduista kiinteän omaisuuden myyntituotoista.

– Toivottavasti nyt on otettu opiksi. Täällä on suoranainen perinne epärealistisista talousarvioista. Toivottavasti nyt tehdään vastuullisia päätöksiä, hän toivoi.

Kunnanjohtaja Koivisto totesi, että nykyiset arviot ensi vuoden taloudesta on pyritty tekemään mahdollisimman realistisesti. Hän myös totesi, että myyntivoitot näyttivät talousarviota laadittaessa realistisilta päätöksentekohetken tiedon valossa.

Kari Ventola (kok.) kutsui vuoden 2018 talousarviota toivotaan toivotaan -budjetiksi. Hän muistutti jo digiloikan osoittaneen, että taloutta on seurattava pitkin vuotta ja reagoitava poikkeamiin.

Kari Ventola muistutti, että on tärkeätä seurata talouden toteumaa säännöllisesti.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila (kok.) sanoi, että Verohallinnon kulku näin jälkijunassa on jotain mitä tuskin kukaan osasi odottaa.

– Ei hyvä tilanne, mutta yritetään ottaa oppia, hän kiteytti.

Elise Oikari (kd.) esitti myös kritiikkiä sitä kohtaan, että kesäkuussa päätetyt kiinteistöjenmyynnit käynnistettiin vasta syksyn tullen.

– Mitä aikaisemmin ne saadaan myyntiin, sitä todennäköisemmin ne myydään.

Tuloveroprosentista päätettäessä pohjaesityksenä siis oli kunnanhallituksen päivitetty esitys, 20,75.

Vastaesityksen löi pöytään hetimiten keskustan Seppo Kopra, jonka mielestä kuntalaisten rahapussille ei voida mennä.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila ihmetteli tiedonkulun hitautta Verohallinnosta kunnan suuntaan.

– Esitän, että prosenttia ei koroteta vaan pidetään se 20,50:ssä.

Kopran esitystä kannatti Matti Hämäläinen (sd.).

Pentti Pietilä (kesk.) esitti arvion, jonka mukaan nykyinen valtuusto luulee, että rahaa sataa taivaasta.

– Kokoomus on johtanut Hattulan kunnanhallitusta 30 vuotta ja velka vain lisääntyy, hän myös kommentoi.

Kopran ja Pietilän kommentit saivat tunnustusta Seppo Söderlundilta (ps.).

– Ei siitä yli mistä helpoiten pääsee, hän linjasi.

Mari Monto (vihr.) taas lausui, että monet – puhuja mukaanlukien – arvostavat eniten hyviä kunnallisia palveluja.

Elise Oikari (kd.) piti tärkeänä, että kunnanvaltuuston tekemät kiinteistöjen myytävilleasettamispäätökset toteutetaan ripeästi.

– Nopeita säästöjä ei saada juustohöylällä, hän totesi.

Hanna Jokinen (vas.) tuumi, ettei veroja kannattava kuntapoliitikko ole kovin suosittu.

– Valitettavasti joudun kannattamaan korotusta, hän kuitenkin tunnusti.

Matti Pelkonen (kok.) päinvastoin oli sitä mieltä, että veroja ei tule korottaa.

– Sen sijaan pitää myydä tontteja ja kiinteistöjä. Hinnan on oltava kohdillaan, että kauppa käy.

Matti Pelkonen kaipaa lisää asiantuntemusta hinnoitteluun jotta halutut kohteet saadaan myytyä.

Kari Ventola nosti esiin kokoomuksen vaalilupauksen jonka mukaan kunnan kouluverkkoon ei vaalikauden aikana kajota.

– Vaarana on, että tästä tulee kuitenkin lähtölaukaus sille, hän pelkäsi.

Pia Yli-Pirilä (kok.) muisteli, ettei aikaisemmilla talouden tasapainottamisohjelmilla ole ollut kestävää vaikutusta.

– Maksan verot tyytyväisenä, jotta saan palvelut omasta kunnasta.

Pentti Pietilä varoitteli kuntia tonttien “halpuutuksesta” ja kaipasi ennemmin pienempiä tontteja, jotka hänen mukaansa paremmin sopivat nykynuorten asumistoiveisiin.

Tuomas Nieminen (vas.) kannatti kunnanhallituksen korotusesitystä.

2000-luvun alusta asti valtuutettuna ollut Pirkko Lokinperä (kesk.) sanoi, että säästötoiveet kiteytyvät aina puheeseen pienten koulujen lakkauttamisesta.

– Siinä lähtee yksi vetovoimatekijä, jos näin tehdään. Jos tälle tielle lähdetään, voidaan pian kysyä kannattaako ennemmin pitää hyvät perupalvelut vai pieni lukio, tykitti Lokinperä.

– Haluan korostaa, että missään ei ole suunniteltu pienten koulujen lakkauttamista, sanoi puolestaan Lokinperän ryhmätoveri Seppo Kopra.

Ville Viitanen (sd.) piti nostopuheita melko hätiköityinä.

Hämäläinen oli huolissaan siitä, että kunnallisveron nosto yhdessä kirkollisveron noston kanssa voisi tarkoittaa pienituloisille “kuukauden eläkettä”.

Ritva Viitala (kesk.) sanoi, että tuloveroprosentin nostolla saataisiin käyttövaraa investointeihin ja palveluihin.

Matti Puotila kierrätti välillä mikrofonia itsellään todetakseen, että puheenvuoroja kuunnellessa tulee mieleen eduskuntavaalien läheisyys.

– Kun ensimmäistä kertaa olin Hattulan valtuustossa, tuloveroprosentti oli 10. Jäitä hattuun, ei maailma ole tähän kaatumassa sanoi Puotila, ja jatkoi hämmästelevänsä, kuinka nykyään pitää päästä talvella halliin uimaan ja kesällä luistelemaan.

– Miksei voida elää kuten ennenkin, hän vetosi.

Valtuuston puheenjohtaja Ville Myllymäki (sd.) sanoi, ettei koe äänestävänsä joko korotuksen tai koulujen lakkauttamisen puolesta.

– Jos kunnan asukasluku olisi pysynyt samana, tätä ongelmaa ei olisi. Pikkukoulujen lakkauttaminen ei ainakaan asukaslukua lisäisi, hän arveli.

Seppo Söderlund säesti Myllymäkeä ja piti tiettyjen ammattiryhmien, kuten opettajien, uhkailua naurettavana pelleilynä.

Ville Viitanen (sd.) hämmästeli, että korotusesitys tunnutaan tehneen melko nopeasti siihen nähden, mitä esityslistassa lukee.

Äänestyksessä Kopran muutosesitys voitti kunnanhallituksen esityksen 12–22, joten Hattulan tuloveroprosentti vuonna 2019 on edelleen 20,50.

Äänestykseen päädyttiin myös kiinteistöveropykälässä. Ensin Sabel teki muutosesityksen, jossa vakituisten asuinrakennusten veroprosentti nostettaisiin esitetyn ja nykyisen 0,45:n sijaan 0,50:een ja yleinen sekä muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,00:n sijaan 1,10:een.

Kiinteistöveroistakin poristiin. Lopulta päädytiin äänestysten jälkeen kunnanhallituksen esityksen kannalle. Kuvituskuva: Hattulaan.fi arkisto / Juha Reinikainen.

Seppo Söderlund nokitti omalla muutosesityksellään, jossa prosentit olisivat muutoin kunnanhallituksen esityksen mukaiset, mutta rakentamattomille rakennuspaikoille otettaisiin käyttöön kiinteistöveroprosentti 2,00.

Söderlundin esitys voitti ensimmäisessä äänestyksessä Sabelin esityksen 22–12, mutta taipui kunnanhallituksen esitykselle täsmälleen samoin lukemin. Kiinteistöverotkin siis pysyvät Hattulassa ensi vuonna samoina kuin tänä vuonna.

Kunnanvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen kokoomuksen valtuustoryhmän vuonna 2016 tekemään aloitteeseen harrastustakuusta. Aloitetta pidetään vastauksen mukaan tavoitteena kannatettavana.

– Yhteisesti huolehditaan siitä, että hanketukien loppuessa varataan riittävät resurssit saavutetun harrastustarjonnan ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi, jotta tavoite saavutetaan. Merkitään tiedoksi tässä vaiheessa nykyisillä resursseilla tehdyt kehittämistoimet, vastauksessa todetaan.

Maan osto yksityishenkilön kuolinpesältä, jätelautakunnan sopimuksen päivittäminen sekä kunnan rakennusvalvontataksa ja hulevesitaksa nuijittiin hyväksytyiksi ilman puheita.

Pentti Pietilä kiitti kokouksen lopuksi kunnan teknistä yksikköä huomaavaisuudesta ja avusta Pietilän maatilayritystä taannoisen tornadon aikana kohdanneen aineellisen tuhon jälkeen.

– Tornado tuhosi pihassamme puolessa minuutissa kaiken, mitä sinne on vuosisatojen aikana rakennettu. Tekninen yksikkö soitti heti seuraavana aamuna ja kysyi, tarvitaanko apua.

Juha Reinikainen