LähiTapiola Loimi-Hämeen toiminta-alueella arvostetaan erityisesti luonnon läheisyyttä ja kohtuuhintaisia asumismahdollisuuksia

LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan Loimi-Hämeen toiminta-alueella pidetään alueen tärkeimpinä elinvoimatekijöinä luonnon läheisyyttä, hyvin toimivia peruspalveluita ja kohtuuhintaista asumista. Elinvoimaisuuden kehittyminen alueella kuitenkin huolettaa ihmisiä jonkin verran. LähiTapiola Loimi-Häme koostuu Kanta-Hämeen, Etelä-Pirkanmaan ja itäisen Varsinais-Suomen alueista.

Yli 70 prosenttia Loimi-Hämeen toiminta-alueella asuvista on sitä mieltä, että alueen elinvoimaisuuden kehitys on vähintään jonkin verran huolestuttavaa. Työllisyystilanteen kehitys ja koulutusmahdollisuudet ovat keskeisiä syitä huoleen. Tiedot ilmenevät LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Vaikka elinvoimaisuuden kehittymisestä kannetaan huolta, Loimi-Hämeen toiminta-alueella on kyselyyn vastanneiden mielestä selkeitä elinvoimaisuutta ylläpitäviä tekijöitä. Kyselyn mukaan parhaiten elinvoimaisuutta edistävät luonnon läheisyys, hyvin toimivat peruspalvelut ja kohtuuhintaiset asumismahdollisuudet.

Hattulalaisen Kanungin pientaloalueen rakentaminen alkoi vuonna 2017.

Kohtuuhintaiset asumismahdollisuudet erottautuivat erityisen vahvana elinvoimatekijänä verrattuna valtakunnalliseen vastaajajoukkoon.

– Asuntojen hintakehitys Loimi-Hämeen alueella on kääntynyt laskuun, kun vastaavasti kerros- ja rivitalojen osakkeiden hinnat ovat edelleen nousussa pääkaupunkiseudulla. Sijaintimme houkuttelee erityisesti pääkaupunkiseudulta muuttajia. Tämä asettaa paineita toimiville kulkuyhteyksille, joka olikin kyselyssä Loimi-Hämeen toiminta-alueella seitsemän prosenttiyksikköä vastanneiden mielestä heikommat muuhun Suomeen verrattuna, toteaa LähiTapiola Loimi-Hämeen toimitusjohtaja Lauri Riekkola.

Kohtuullisen tyytyväisiä Loimi-Hämeen toiminta-alueella asuvat ovat myös harrastusmahdollisuuksiin sekä hyvin toimiviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vain pieni osa vastaajista pitää hyvin toimivina elinvoimatekijöinä alueen houkuttelevuutta yritysten investoinneille, kohtuullista kunnallisverotusta ja asukkaiden tasapainoista ikärakennetta. Myös valtakunnallisessa tarkastelussa nämä kolme tekijää saivat vähiten mainintoja hyvin toteutuvina elinvoimatekijöinä.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan kysely osoittaa eroja kaupunkien ja maaseudun elinvoimatekijöissä.

– Mitä kaupunkimaisempi ympäristö, sitä elinvoimaisemmaksi asuinkunta koetaan. Vahvimmat kaupungin hyväksi kallistuvat elinvoimaisuustekijät ovat hyvät koulutusmahdollisuudet ja liikenneyhteydet. Myös työtilanne ja sitä selittävä yritysten investoinnit koetaan selvästi kaupungin eduksi suhteessa maaseutuun, Nummiaro sanoo.

Sen sijaan peruspalveluissa ja terveydenhuollossa tilanne on Nummiaron mukaan huomattavasti tasaisempi, mutta niissäkin kaupunkiympäristö selviytyy voittajana.

– Kyselyn perusteella maaseudulla on kaksi selkeää elinvoimaisuus- ja vetovoimatekijää. Kohtuuhintainen asuminen ja luonnonläheisyys. Elinvoimaisilla alueilla asuntojen arvonkehitys koetaan aika hyvin turvatuksi, mutta kääntöpuolena asuntohinnat mielletään korkeiksi, mikä muodostuu taakaksi ensiasunnon ostajille tai isompaan asuntoon vaihtaville.

– Maaseudun etuna onkin edellisempi asuminen tai isommat neliöt. Etätyön koronaloikka tarkoittaa työn, joka siis on kaupungin vetovoimatekijä, paikkasidonnaisuuden pienentymistä, mikä voi samalla myös nostaa edullisen asumisen ja luonnonläheisyyden painottamista asumispäätöksissä, Nummiaro kertoo.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on tehty 9. – 31.3.2020. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 5.243 henkilöä, joista LähiTapiola Loimi-Hämeen alueen asukkaita oli 301. Tulosten tilastollinen virhemarginaali koko aineiston osalta on 1,4 prosenttiyksikköä. Loimi- Hämeen tulosten osalta se on 5,6 prosenttiyksikköä.