Lähivirkistysalueet ovat osa kuntalaisten hyvinvointia

Hyvinvointikoordinaattori Mareena Laine iloitsee muun muassa uudesta maastopyöräilyreitistä. Kuva: Juha Reinikainen.

Hattulassa on tehty ja tekeillä mittava lähivirkistysalueiden kunnostus. Vuonna 2021 alkanut urakka pohjautuu vuoden 2020 valtion lisätalousarvion tukiin, joilla haluttiin lieventää koronakriisin vaikutuksia.

Yhteensä 85.000 euron investoinneista puolet kustantaa valtio ja puolet Hattulan kunta. Hankkeessa uusitaan liikuntareittien opasteita ja Parolanharjun reitin pääopastustaulu. Lisäksi ulkoilureiteille on kärrätty purua, haketta ja kuorta liikkumista mukavoittamaan. Kevään ja kesän aikana valmistuu sekä sähköisiä että paperisia karttoja. Hankkeella on myös mahdollistettu Lepaan kyläladon kunnostus.

Osin valmiina on myös Kanta-Hämeen tiettävästi ensimmäinen talvikunnossapidettävä maastopyöräilyreitti, jonka liikuntapäällikkö Jari Salmela toivoo kokonaisuudessaan valmistuvan heinäkuun 2022 loppuun mennessä.

– Tavoitteena on tavalliselle pyöräkuntoilijalle sopiva reitti, joka lähtee Hämeenlinnan Viisarista päättyen Ruskeenkärjen tuntumaan Hattulassa. Reitti on loistava myös patikoitsijoille talvella, vaikka kunnossapito tehdään pyöräilyn ehdoilla. Luontoliikunta onkin lisännyt merkittävästi suosiotaan lähinnä koronan seurauksena, kertoo Salmela.

Maastopyöräilyreitti kulkee osin jo aiemminkin käytössä olleita ulkoilureittejä pitkin. Maanomistajien kanssa käydään vielä neuvotteluja reitin uusien pätkien käyttöoikeuden osalta.

Hattulan hyvinvointikoordinaattori Mareena Laine pääsee sopivasti arvioimaan muun muassa näiden uusittujen liikuntamahdollisuuksien vaikutusta hattulalaisten hyvinvointiin, sillä kunnan hyvinvointikertomus vuosilta 2017–2021 on juuri valmistunut.

– Kertomus on pohjana luottamushenkilöille esitettävälle toimenpidelistalle, johon on mietitty toimialoittain mitä suunnitelman pohjalta pitäisi tehdä. Suunnitteilla on noin 140 toimenpidettä, kertoo Laine.

Edelliseen hyvinvointikertomukseen verrattuna muutoksia ilmeni hänen mukaansa esimerkiksi nuorten osallisuuden kokemuksen laskussa ja yksinäisyyden lisääntymisessä.

– Yksi esitetty toimepide onkin lapsiperheiden hyvinvointi. Alle 15-vuotiaita on Hattulassa enemmän kuin Suomessa ja maakunnassa keskimäärin, tietää Laine.

Lapsista yhä useampi kokee jo nyt terveydentilansa hyväksi ja suurin osa lapsista on tyytyväisiä elämäänsä. Myös koulussa viihdytään verrokkikuntia paremmin.

Hyvinvointikertomus antaa viitteitä siihen suuntaan, että lähiliikuntapaikkoja tarvitaan.

– Nuorten liikkumissuositukset täyttyvät Hattulassa harvemmin kuin verrokkikunnissa. Toisaalta Hattulassa oli vähemmän alle tunnin viikossa liikkuvia nuoria kuin muissa vastaavankokoisissa kunnissa.

Aineellista hätää ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria Hattulassa sen sijaan on ilahduttavan vähän. Positiivista on myös se, että lukioikäisten ylipainoisuus on vähentynyt.

– Hattulalaiset viettävät aktiivista vapaa-aikaa, kehuu Laine.

Kodin ja vapaa-ajan tapaturmia Hattulassa puolestaan sattuu enemmän kuin verrokkikunnissa.

Jyväskylän yliopistossa terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittanut Mareena Laine aloitti Hattulassa viime syyskuussa toimensijaisena. Hän kertoo olevansa nyt juuri toiveidensa mukaisessa työssä.

– Opiskelin terveyskasvatusta ja olen koko ajan ollut enemmän kiinnostunut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Viime keväänä tämä ajatus kirkastui ja tämä on juuri se homma missä viihdyn.

Laineen toimipaikka on Hattulan liikuntatoimistossa ja hän vastaa myös liikuntatoimen viestinnästä sekä osallistuu tehtäväänsä liittyvien tapahtumien järjestelyihin. Monipuolinen liikuntamahdollisuuksien hyödyntäminen on myös osa hyvinvointikoordinaattorin arkea.

– Itselläni ei ole yhtä ja ainoata mieliliikuntamuotoa vaan harrastan vaihtelevasti mielialan ja tunnelman mukaan esimerkiksi luontovaelluksia, hiihtoa tai retkiluistelua. Kesällä käy tennis tai rullaluistelu ja kajakkikin löytyy, Mareena Laine kertoo.

Juha Reinikainen