Sunnuntai 14.04.2024
Nimipäivät: Taito

Tuuli:
 

Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisut vuonna 2023 kuvastavat sotatieteiden monipuolisuutta

Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjoissa julkaistiin 24 tieteellistä teosta useimmilta sotatieteiden aloilta vuonna 2023.

Julkaisuja ilmestyi niin ydinasevalvonnasta, Venäjän sotilaallisesta voimasta Suomen lähialueilla kuin sodan usvasta ja sotilaskoulutuksestakin.

Keskustelua herättivät myös Suomen jatkosodan sotatoimien oikeudellinen tarkastelu sekä ydinaseiden peliteoreettinen tarkastelu osana ydinasepelotetta.

Tieteellisen kirjallisuuden tuottaminen on tunnetusti työlästä. Esimerkiksi apulaisprofessori Mikko Karjalaisen toimittaman “Puolustusvoimien kokeilutoimina sotavuosina 1939–1944” -teoksen kirjoittamiseen osallistui 19 omien alojensa sotahistorian asiantuntijaa.

– Kirjoittajien määrä kertoo erittäin laajan asiantuntemuksen keräämisestä teoksen kansien väliin. Monografiamuodossa yhden kirjoittajan olisi varsin mahdotonta ottaa haltuun tämän laajuista tutkimusteemaa. Teoksen kirjoittajat valottavat kokeilutoimintaa kukin omaa erityisosaamistaan hyödyntäen, Karjalainen totesi keväällä julkaisutilaisuuden edellä.

Maanpuolustuskorkeakoulun vuodesta 1990 saakka julkaisema Finnish Defence Studies sai ensimmäisenä Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjana Tieteellisten seurain valtuuskunnan myöntämän vertaisarviointitunnuksen.

Nato-jäsenyyden myötä tällä perinteisellä, kansainväliselle yhteisölle suunnatulla sarjalla on entistä merkittävämpi asema Maanpuolustuskorkeakoulun tieteellisessä julkaisutoiminnassa.

Avoimesti verkosta löytyvien julkaisujen luokse hakeuduttiin tuhansia kertoja. Vuoden lopuksi onkin hyvä tutustua vielä muutamiin julkaisuihin muistin virkistämiseksi.

Saadun tiedon muokkaajat: Päämajan tiedustelutoimisto viholliskuvan muodostajana 1939-1944

Toni Monosen väitöstutkimuksen tavoitteena oli luoda kuva siitä, miten Päämajan tiedustelutoimisto muodosti Päämajan viholliskuvan syksyjen 1939 ja 1944 välisenä aikana.

Tavoitteen saavuttamiseksi selvitettiin, millaisin työskentelymenetelmin sekä millaisella organisaatiolla ja henkilöstöllä tiedustelutoimisto tehtäviään hoiti, millaisiin eri joukkojen tuottamiin tietoihin tilannekuvan muodostaminen sotien eri vaiheissa perustui sekä miten viholliskuva esitettiin ja jaettiin sen tarvitsijoille.

Joukkotuhoaseet ja asevalvonta: asevalvonnan arkkitehtuurin kehitys ja kriisiytyminen

Katariina Simosen mukaan ydinasevalvonnan arkkitehtuuri on murentunut. Suurin osa sopimuksista on kaatunut tai kriisiytynyt. Saman aikaisesti kaikki ydinasevallat modernisoivat varantojaan. Myös bioaseita ja kemiallisia aseita koskevat järjestelmät ovat vaikeuksissa.

Neuvotteluilmapiiri uusille avauksille on heikko. Ukrainan sodan myötä ydinriskit ovat nousseet tasolle, jossa ne eivät olleet edes vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin aikana.

Sodan usvaa II: Sodankäynnin laaja-alaisuus

Marko Palokankaan johtaman Sodan usvaa -verkoston toinen julkaisu syventää näkökulmaa aiheeseen.

Keskeinen väite on, että sodan kuva on jälleen kerran muutoksessa, mikä pakottaa eri viranomaiset, samoin kuin suomalaisen yhteiskunnan etsimään ja tunnistamaan uusia virtauksia niin tulevaisuuden valtiollisessa vaikuttamisessa kuin taistelukentälläkin.

Sodankäynnistä ja sotilaskoulutuksesta

Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen tutkimusteeman Joukko, johtaja, sotilas toinen julkaisu, jonka vertaisarvioidut artikkelit on kukin tavallaan ankkuroitu sotilaspedagogiikan viitekehykseen.

Teoksen ovat toimittaneet Antti-Tuomas Pulkka ja Juha Hollanti. Kirjoittajien edustamat sotatieteiden alat ja heidän monivaiheiset uransa ja asiantuntijuutensa sotilaskoulutuksen eri aloilta muodostavat mielenkiintoisen yhdistelmän eri näkökulmista samaan ilmiökenttään.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.