RÄJÄHTEET: Panssariprikaatin ammattilaiset johtavat Ahvenistonjärven alueraivausta

Puolustusvoimat raivaa vuosittain vesistöjä, joihin on tehty räjähdeupotuksia. Ahvenistonjärvi nousi listalla kärkeen, kun järven rannan tuntumasta saatiin tiedusteluvaiheessa runsaasti ilmaisuja räjähteistä, kertoo raivaajaupseeri Pasi Suvitie Panssariprikaatista.

Ahveniston ulkoilualueella Hämeenlinnassa sijaitsevalla Ahvenistonjärvellä käynnistettiin tänään suunnitelman mukainen alueraivaus. Raivaus jatkuu alustavan tiedon mukaan 25.10. saakka ja se aiheuttaa liikkumisrajoituksia järvellä sekä sen välittömässä läheisyydessä.

Räjähteiden nostovaiheeseen liittyy aina mahdollinen räjähdysvaara, jonka vuoksi alue eristetään sivullisten suojaamiseksi. Järvellä on laitesukelluskielto 7.–25.10.. Samalla ajanjaksolla koko järvessä on uintikielto arkipäivisin kello 8–16.

Punaisilla poijuilla rajatulla alueella järven itärannassa uintikielto on voimassa koko ajan 7.–25.10. Järven eteläpäässä on raivaamisen tukialue, joka on merkitty nauhoin. Merkityille alueille on pääsy kielletty.

Myös ulkoilureiteille asetetaan rajoituksia arkipäivisin kello 8–16. Puolustusvoimat vartioi eristettyä aluetta ja valvoo liikkumisrajoituksia alueella. Ahveniston ulkoilualueella liikkuminen on edelleen sallittua rajoitusten sallimissa puitteissa.

– Harrastesukeltaja nosti vuonna 2014 järvestä käsikranaatin ja kohde lisättiin kokonaishavainnekuvaamme. Haastattelujen perusteella saatiin tietää, että järveen on upotettu muun muassa laatikoittain ammuksia, kertoo raivauksen johtaja, raivaajaupseeri ja majuri Pasi Suvitie Panssariprikaatista.

Kun järvestä tiedusteluvaiheessa löydetiin kaksi käsikranaattia ja kranaatin räjäyttimiä, ja itärannalta saatiin runsaasti ilmaisuja lisäräjähteistä, nosti raivauksia koordinoiva Maavoimien esikunta Ahvenistonjärven kaikkien muiden kohteiden ohi.

– Tavoitteena on nostaa järvestä kaikki vaaraa aiheuttavat räjähteet sukeltajantyönä. Liikkeellä on kaksi partiota veneineen yhtä aikaa, kertoo Suvitie.

Raivaussukeltajat olivat tiedotusvälineiden kiinnostuksen kohteena Ahvenistonjärven alueraivauksen käynnistyttyä maanantaina sadesäässä.

Ahvenistonjärven nousuun kiireellisyyslistalla vaikutti se, että havaitut räjähteet ovat rannan tuntumassa kirkkaassa vedessä 2–5 metrin syvyydessä, eli saavutettavissa jopa ilman laitesukellusvälineitä.

– Vesistöihin on upotettu sotatoimialueiden räjähteitä vielä 1990-luvun lopulla, jolloin upottaminen on ollut Puolustusvoimissa yksi virallinen raivausmenetelmä. Järvistä löytyy lähes käyttökuntoista tavaraa, muistuttaa Suvitie.

Räjähteiden sijaintipaikkoja on Puolustusvoimien tiedossa paljon ja raivauksia tehdään vuosittain eri puolilla maata. Raivaukset tekee kunkin kohteen aluevastuullinen joukko-osasto. Jokaisessa joukko-osastossa on raivaajaupseeri ja koulutettuja raivaajia. Hämeenlinnassa raivausta tehdään kiinteässä yhteistyössä poliisin, kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa.

– Sukeltajat nostavat nostokelpoiset räjähteet järvestä ja räjähteet pääsääntöisesti kuljetetaan räjäytettäväksi Panssariprikaatin alueelle Ilveskalliolle. Jokainen löytö arvioidaan kuitenkin erikseen ja räjäytyksiä tehdään tarpeen mukaan myös vedessä tai Ahvenistonjärven rannalla, Suvitie kertoo.

Ilveskalliolle räjähteet kuljetetaan lieriösuojauksessa niin, ettei niiden mahdollinen räjähtäminen aiheuta liikenteessä vahinkoja ulkopuolisille. Ennen vesiräjäytystä puolestaan yritetään pienellä ennakkopanoksella karkottaa kaloja kauemmas turhien kalakuolemien välttämiseksi. Rannalla tehtäviä räjäytyksiä varten on rakennettu suoja, joka suuntaa räjähdyksen paineen järvelle.

Juha Reinikainen