Sunnuntai 14.04.2024
Nimipäivät: Taito

Tuuli:
 

Vuohiniemi ennen ja nyt

Renkajärvi on yksi Kanta-Hämeen harvoista, virallisesti erinomaiseksi luokitelluista järvistä. Kuva: Pentti Mansukoski.

Hämeen Härkätie on kulkenut seitsemän kilometrin päässä Vuohiniemen kylästä, ja talvitie Hämeenlinnasta Turkuun on mennyt Renkajärven yli. Merkkinä talvitiestä on vuonna 1906 Luurilan pellosta löytynyt aarre. Se ajoittuu viikinkiaikaan noin vuoteen 1040. Rahojen ja korujen omistaja lienee hukkunut heikkoihin jäihin.

Ehkä talvitien kulkijat huomasivat seudun kauneuden ja asettuivat sinne asumaan. Kylällä on ollut jo 1400-luvulla kaksi taloa, Paasia ja Paavola. Vuonna 1508–1510 Kauppi Thorinpoika piti majataloa kulkijoille. Myöhemmin Renkajärven ympäristön kaukametsiin pystytettiin yli 20 torppaa.

Asukkaiden mukana tulivat palvelut kuten Myllykylän mylly 1600-luvulla, kiertokoulun lukulahko 1884, kiertokoulu 1897, postipysäkki 1800-luvun lopussa ja kiertävä lainakirjasto 1903.

Palveluihin lukeutuivat myös työväenyhdistyksen alaosasto 1906, kiinteä pienten lasten koulu 1909, poliisi 1910-luvulla, Vuohenrannan kansakoulu 1913, lukutupa 1921, puhelinosuuskunta 1923, kauppoja seitsemässä eri osoitteessa, linjaliikenne Hämeenlinnaan (”sekajuna”) 1970-luvulla ja piirikirjasto 1926.

Postiasema II tuli 1927, palokunta 1934, postiasema I 1935, martat 1930-luvulla, kätilö 1936, sonniosuuskunta 1930-luvulla, Vuohiniemen rukoushuone 1937, koulukeittola 1939, sivuneuvola 1947, terveystalo 1951, sähkö 1951,  koulukyydit 1960-luvulla, myymäläauto 1970-luvulla, jäätelöauto 2000-luvulla ja kirjastoauto 2000-luvulla.

Asukkaiden mukana kylästä ovat lähteneet myös palvelut. Jäljelle ovat jääneet vain kirjastoauto ja Vuohiniemen rukoushuone. Uutena yhteistyön muotona perustettiin vuonna 2008 Renkajärven suojeluyhdistys ry.

Suojeluyhdistys on vapaaehtoisuuteen perustuva yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää Renkajärvi–Renkajoki -alueesta ekologisesti kestävä ympäristö, joka tarjoaa nautintoa sekä ihmisille että luonnolle.

Jo ensimmäisenä toimintavuonnaan suojeluyhdistys laati ja julkaisi järven suojelun keskeiset ohjeet kaikille renkajärveläisille. Suojeluyhdistys on tehnyt pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

Yhdistys on toteuttanut lukuisia konkreettisia vesiensuojelutoimenpiteitä muun muassa rakentamalla lukuisia laskeutusaltaita ja keräämällä rahoitusta vanhojen Renkajoen patojen muuttamiseksi niin, että vaelluskalat pystyvät nyt nousemaan aina Renkajärveen saakka.

Renkajärvi on tänä päivänä yksi Kanta-Hämeen harvoista, virallisesti erinomaiseksi luokitelluista järvistä. Suojeluyhdistyksen tekemää pitkäjänteistä työtä arvostetaan ja tehtyä työtä on vuosien varrella myös palkittu.

Suojelutoiminnan ohella yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat ominaista renkajärveläisille. Rukoushuone on alueen “oma tupa”, josta on tullut myös tukikohta Vuohiniemen kylän aktiviteeteille.

Suojeluyhdistys omistaa rukoushuoneen ja ylläpitää sitä, mikä on hyvä esimerkki siitä, kuinka vesistön lisäksi pidetään huolta myös alueen ympäristöstä ja historiasta.

Menneiden kuukausien aikana on tullut uusia vakavia uhkakuvia Renkajärven alueen ainutkertaiselle luonnolle. Suomi-radan suunnitelma Metsäradasta ja alueelle suunnitellut tuulivoimahankkeet toteutuessaan aiheuttaisivat luonnolle peruuttamattomat ja tuleviin sukupolviin kertautuvat vaikutukset.

Uhkakuvista huolimatta, suojeluyhdistys katsoo tulevaisuuteen ja tekee vesiensuojelutyötä Renkajärvellä ja sen ympäristössä ihmisten ja luonnon hyväksi. Tietoa Vuohiniemestä sekä suojeluyhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy osoitteesta www.renkajarvi.fi.

Tuija Engbom

Markku Kuivalahti

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.