Sunnuntai 26.06.2022
Nimipäivät: Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere
Hämeenlinna
Melkein selkeää
14°C
Tuuli: 1 m/s EI
 

Vuoden yrittäjä tarjoaa viittomakielen tulkkaus- ja kääntämispalveluja

Hattulan vuoden yrittäjä eli freelancerina epävarmuudessa, kunnes vuonna 2005 perusti oman yrityksen. Sanna Laaksosen Sanscom Oy tarjoaa nykyisin viittomakielen tulkkauspalveluja noin 100 kilometrin säteellä Hämeenlinnasta.

Kuvassa Hattulan vuoden yrittäjä Sanna Laaksonen. Kuva: Jouni Lehtonen.

Kuvassa Hattulan vuoden yrittäjä Sanna Laaksonen. Kuva: Jouni Lehtonen.

Hämeen Yrittäjät ja paikallisyhdistys Hattulan Yrittäjät palkitsivat yrittäjä Sanna Laaksosen menestyksekkäästä ja tuloksia tuottavasta yrittämisestä Hattulan Vuoden yrittäjä 2015 -palkinnolla. Huomionosoitus jaettiin lauantaina 24. lokakuuta ravintola Pehtoorissa järjestetyssä Hattulan Yrittäjäjuhlassa.

Hattulan vuoden yrittäjänä palkittu Sanna Laaksonen haaveili nuorena matkaoppaan tai lentoemännän ammateista. Kielet kiinnostivat koulussa. Sitä hän ei osaa selittää, miksi hän lähti opiskelemaan viittomakielentulkiksi.

– Perhe- tai tuttavapiirissäni ei ollut ketään viittomakielistä. Partiossa olin oppinut sormiaakkoset, se oli hauska salakieli. Kävin myös viittomakielen kurssin kansalaisopistossa.

Sannan opiskeluaikoihin ei alalla eikä opinnoissa yrittäjyydestä tiedetty mitään. Viittomakielentulkkeina työskentelevät olivat joko freelancereita tai oppilaitosten palkkalistoilla. Niin Laaksonenkin työllistyi valmistuttuaan freelancerina ammatilliseen erityisoppilaitokseen, Kiipulan kauppaoppilaitokseen Janakkalaan.

Oppilaitoksissa freelancerien työsuhde katkesi lukuvuoden päätteeksi ja kesät saattoi joutua olemaan työttömänä ja jännittämään saako syksyllä oppilaitoksesta töitä. Sanna eli tässä epävarmuudessa 7 vuoden ajan. Pikkuhiljaa mielessä alkoi itää ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä. Tulkkikollegatkin perustivat yrityksiä ja ryhtyivät työskentelemään yrittäjinä.

– Lisäksi freelancerina koin, että laskujani ei maksettu ajallaan vaan maksujen perään sai kysellä. Perustettuani oman yrityksen ei ongelmia kuntien maksatuksissa enää ollut, Sanna kertoo kokemuksistaan.

Yrittäjäksi ryhtyminen toiminimellä vuonna 2005 kävi sujuvasti uusyrityskeskuksen avulla. Tuore yrittäjä koki, että oman työn arvostus nousi samalla. Hän ei ollut enää keikkaileva työntekijä. Sanna työskenteli vuosina 2000–2010 Hämeenlinnan kaupungin tulkkikeskuksessa. Keskus lopetettiin kun tulkkipalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta Kelalle vuonna 2010.

Laaksosen Sanscom Oy tarjoaa nykyisin viittomakielen tulkkauspalveluja noin 100 kilometrin säteellä Hämeenlinnasta. Kela kilpailuttaa palvelut muutaman vuoden välein. Yrityksessä työskentelee yrittäjän lisäksi 4 viittomakielentulkkia tuntipalkkaisena. Opiskelutulkkauksen lisäksi tulkkia tarvitaan esimerkiksi asioimistulkkauksessa. Viranomaisten on järjestettävä tarvittaessa asiakkailleen tulkkaus.

Sanna Laaksosella on hyvä tukiverkosto yrittäjänä, siihen kuuluvat erinomainen ja asiantunteva kirjanpitäjä hoitamassa taloushallintoa ja yrittäjäkollega, joka toimii vertaistukena ja sparraajana.

Sanna hoitaa itse yrityksen johtamisen ja toimistotyöt, mutta hän haluaa säilyttää myös otteen arjen tulkkaustyöhön.

– Haluan tehdä itsekin tulkkausta. Yritykseni työntekijät ovat enemmänkin työtovereita ja kollegoita. En koe olevani heitä ylempänä.

Parasta työssä ja yrittäjyydessä on hyvät kollegat ja asiakkaat. Työssään Sanna näkee koko ihmiselämän kirjon synnytyksestä hautaan.

– Mikään työpäivä ei ole samanlainen. Yrittämisessä kiehtoo vapaus, saa itse päättää mitä tekee.

SANSCOM OY

  • Yrittäjä: Sanna Laaksonen
  • Perustettu: toiminimi 2005, osakeyhtiöksi 2010
  • Työntekijöitä: 5
  • Palvelut: viittomakielen tulkkaus- ja kääntämispalvelut

Viittomakielentulkki on tulkkauksen ja viestinnän ammattilainen, jonka työskentely perustuu vahvaan ammattietiikkaan ja ammattisäännöstön noudattamiseen. Tulkkaustyön lisäksi tulkin työhön kuuluu aina valmistautuminen, tulkin on perehdyttävä tulkattavaan asiaan ja opiskeltava esimerkiksi alan sanastoa.

Opiskelutulkkauksen lisäksi tulkkia tarvitaan esimerkiksi asioimistulkkauksessa. Viranomaisten on järjestettävä tarvittaessa asiakkailleen tulkkaus.

Viittomakielet ovat luonnollisia kieliä, joilla on oma puhutuista kielistä eroava kielioppinsa. Joka maassa on oma viittomakielensä. Viittomakielissä on alueellisia murteita, arki- ja juhlatyylejä sekä slangeja.

Lisäksi tulkkien on hallittava viitottua puhetta ja kädestä käteen viittomista. Viitottu puhe on lähinnä huonokuuloisten ja kuuroutuneiden kanssa käytettävä huuliltaluvun tukimenetelmä. Viitottu puhe ei noudata suomalaisen viittomakielen rakennetta, vaan sitä viitotaan puhutun suomen kielen sanajärjestyksen mukaan. Kädestä käteen viittomista käytetään kuurosokeiden kanssa.

Suomessa viittomakielen tulkkausta tekee ammatikseen noin 600 henkilöä, näistä on kymmenen Hämeenlinnan seudulla.

Lähde: Suomen Viittomakielen Tulkit ry,

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.